Puhuri

Työntäyteinen viikko

2012-01-26T18:28:00.002+02:00

Helsingin keskusta, lumiset katot ja katoilla uurastavat lumenpudottajat ovat saaneet Alvariin vauhtia - kulunut viikko on mennyt töiden merkeissä myöhään iltaan saakka. Omistaja tosin epäilee, että työskentely nojatuolilta käsin lienee ollut kuitenkin melko rentoa, sillä tarpeen vaatiessa aherruksen on voinut keskeyttää nokosilla. Niin tai näin lumella on ollut työllistävä vaikutus viime päivinä ja Alvar on ollut erityisen innoissaan tarkkailutehtävässään.

Persialaisen lumoissa

2012-01-22T20:04:00.003+02:00

Persialaisen maton sametinpehmeä pinta Ranskanbulldogin karvaista poskea vasten tuntuu jumalalliselle. Näin voi päätellä Alvarin ilmeestä kun kylkiasennossa pötköttelevä nautiskelija makoilee uudella matolla. Ennen kuin mattoa ehdittiin edes levittää lattialle istui nuorimies jämäkästi mattorullan päällä kuin tietäen uutukaisesta ihanuudesta.

Itse asiassa Alvar rakastaa mattoja yli kaiken erityisesti imuroinnin, tamppauksen, tuulettamisen ja lattialle rullaamisen jälkeen - uusista nyt puhumattakaan.

On helppo arvata mikä on ensi viikon suosikkipaikka.

Hyvä päivä

2012-01-21T19:41:00.003+02:00

Lumentulo Helsingin keskustaan on ollut meidän kaikkien mieleen. Kaduilla on jälleen mukava kulkea ja huonosti valaistussa koirapuistossa näkee taas ulkoilla. Alkuviikon pieni jalkahaaverikin on parantunut hyvin. Innokas Alvar oikaisi puistossa jäätikön kautta, joka petti alta ja viilsi etutassun anturan auki. Porraskäytävässä tapaturma näytti paljon pahemmalta kuin loppupelissä se onneksi olikaan - verta kun oli kaikkialla lattiaa ja vaatteita myöden.

Lauantain iloksi Alvar kävi ulkoilemassa koirapuistossa hyvien kavereiden kanssa. Meno yltyi sen verran villiksi, että kotiin palasi rättiväsynyt nuorimies, joka simahti välittömästi lämpimälle lampaantaljalle. Loppuillaksi on tiedossa herkullisia ruokia ja Kouluttajan kanssa lepoilua villashaalin alla.

Nahkaluiden kuningas

2012-01-15T20:29:00.004+02:00

Parin tunnin yksinolo sunnuntaina palkittiin ISOLLA palmikolla. Siis nahkaisella. Omistajan ja Kouluttajan palatessa asioilta - kauppakassissa tillipuntin vierestä pilkotti upea yllätys. Nuorimies ei osannut päättää nuuhkiako vain, hieman maistella tai ottaako kantoon tuo upea nahkaluiden kuningas.

Kuva. Alvar ja uusi nahkaluiden kuningas tutkittavana.

Ei hetken rauhaa

2012-01-13T23:36:00.006+02:00

Kun työviikko päättyy alkaa leikkiminen, huomioiminen, rapsuttelu, painiminen ja hippa. On perjantai. Alvar tietää, että edessä on vapaa-aikaa ja osaa ottaa tästä kaiken ilon irti.

Kouluttajan sai pitkin iltaa osakseen erinäisiä vaatimuksia - "ei hetken rauhaa" kaikui kuuroille korville. Haukahteluja, päällä makoilua, ikkunasta räyhäämistä, sohvan kapealla nojalla kiikkumista, luutelineenä olemista ja päähän koppasuja. Perusmeininkiä.

Omistaja välttyi tällä kertaa suuremmilta komenteluilta. Syynä lienee furminointi, josta nuorimies nautti täysin rinnoin. Sen jälkeen olikin hyvä palata hippaamaan Kouluttajan kanssa. Välissä oli tietysti käytävä tankkaamassa Englantilaisia voikeksejä Omistajan rauhallisesta kahvipöydästä.

Aurinkoa ja puutöitä

2012-01-06T15:46:00.004+02:00

Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin oikein hyvin. Aurinko on häikäissyt silmiin pitkästä aikaa ja koirapuistossa myrskyn aiheuttamat tuhot ovat olleet pelkkää plussaa. Kaatuneet isot puuvanhukset ovat jätetty sille sijoilleen. Puutöitä rakastava Alvar on aloittanut ahkeran pilkkomis- ja raivaamistyön, joka on edennyt melkoisen hitaasti. Omistaja ja Kouluttaja ovat seisoskelleet, pomppineet ja ravanneet ympäriinsä lämpimänäpysymisen nimissä - Alvar kun ei malta lähteä työmaalta millään kotia kohden.

Alvarin vuosi 2011

2011-12-31T20:26:00.005+02:00

Kun viimeisiä tunteja viedään vuodesta 2011 on aika kerrata sen kohokohtia. Suurin muutos Alvarille oli muutto uuteen kotiin. Vielä tänäkin päivänä Alvar kuljettaa Omistajan ja Kouluttajan entisen kodin portille ja jää odottamaan sen avaamista. Onneksi vanhat kulmat/puistot jäivät olemaan eivätkä kaveritkaan muuttuneet.

Matkailuista mieleen ovat jääneet Itävallan ja Sveitsin alpit, Italian päiväunet ja talon vartiointi sekä Ranskan turkoosit tyrskyt ja hyönteiset.

Kotipihan pulu oli nuorenmiehen mielessä joka päivä, kunnes maasta löytyi pelkkä siipi. Toki siipikään ei latistanut toivoa siitä, että pulu palaisi takaisin kotikoloonsa. Tilannetta tarkaillaan yhtä.

Vuoden viimeisen päivän iltapäivälenkki kulki perinteisesti Senaatintorin kautta, jonne oli kerääntynyt kourallinen porukkaa jammailemaan musiikin tahdissa. Niihin säveliin on hyvä päättää Puhuri tältä vuodelta - Onnellista Uutta Vuotta 2012.

Raketteja odotellessa

2011-12-30T00:25:00.001+02:00

Uudenvuoden iltana/yönä paukkuarkojen koirien on syytä pysyä visusti sisätiloissa. Alvar ei ole koskaan arkaillut mitään ääniä. Ehkä kaupunkiasuminen on osasyynä tähän. Joka tapauksessa Omistajan kysellessä Alvarilta näkyykö taivaalla rakettaja - säntäsi nuorimies tarkistamaan asian ikkunasta. Tulipa samalla pidettyä yleistä turvallisuutta yllä - sen verran kova rähinä oli päällä pitkin iltaa.

Lumetonta mutta ei väritöntä

2011-12-28T02:02:00.001+02:00

Tämän joulun poseerauskuva otettiin jos ei puhtaiden hankien keskeltä niin ainakin jouluisissa väreissä. Miehisestä joulukuvasta puuttuu vain kaivinkone tms.

Tuulta päin

2011-12-26T14:45:00.004+02:00

Yöllä hurja myräkkä rätisytti vanhoja ikkunaruutuja valtaisalla voimalla, mutta kaiken onneksi aamun aikana tuuli kääntyi puhaltamaan hieman eri suunnalta. Rohkeat Alvar ja Kouluttaja puskivat läpi myrskytuulen aamulenkille Tervasaaren kannakselle, vaikka Helsingissä ihmisiä kehoitettiin pysyttelemään sisätiloissa.

Saaressa mereltä puhaltanut navakka tuuli oli tehnyt tuhojaan koira-aitauksessa, jossa kaksi puuvanhusta oli joutunut antamaan periksi sen voimasta. Näiden lisäksi joka puolelle oli varissut ympäriinsä keppiä ja karahkaa, joka sai Alvarin puhkumaan ilosta. Kouluttaja sai pidellä pipostaan kaksin käsin toista tuntia kun karahkoihin hurahtanut nuorimies oli elementissään.

Saattaapa vielä tapaninpäivän aikana muutama maassa makaava käppänä päätyä salaiseen säilytyspaikkaan.

2011-12-23T15:19:00.000+02:00

Joulukuusivartio

2011-12-21T19:42:00.004+02:00

Tänä vuonna Alvaria ei otettu mukaan joulukuusiostoksille, sillä pimeässä seisoskelevat haalaripukuiset myyntimiehet saavat nuorenmiehen käyttäytymään tilanteeseen sopimattomasti.

Hakureissusta viis kun kuusipuuta sai vartioida mielin määrin porraskäytävässä. Omistaja ihaili hyvältä tuoksuvaa puuta kun taas Alvar tuijotti sotilaallisesti eteensä kuten vartiovuorossa kuuluukin. Mallia on otettu useita kertoja päävartion pihasta.

Jos ulkona sataa ja on säkkipimeää on tiedossa valoa ainakin sisälle - kuuseen sytytetään perinteisesti valot jouluaattona.

Oi voi surkea joulukuu

2011-12-20T22:28:00.006+02:00

Pimeää, sadetta, kivisiä asfalttikatuja, upottavia nurmikenttiä ja mereltä puhaltavaa navakkaa jäätävää tuulta - viimeisen parin viikon sää ja joulukuu Helsingin keskustassa. Jäätävä vesisade kastelee lyhyen turkin läpikotaisin ja ikävä hiekoitussora (mihin sitä on keskustassa ehditty tarvita?) raapii anturoita ja kantautuu sisälle kengänpohjissa. Ovesta ulos astuessa Alvar näyttää vähintäänkin tympääntyneeltä ja ehkä hieman surulliselta. Loppuisi jo - missä viipyy kohtuullinen pakkassää ja lumi? Voi veljet. Viime vuonna samaan aikaan oli toista.

Lukemista

2011-12-17T16:42:00.006+02:00

Uusimmassa Koiramme lehdessä (joulukuu 12/2011) rotuesittelyssä on ranskanbulldoggi. Jutussa kerrotaan, että se on tällä hetkellä rotujen yleisyystilastoissa sijalla 26 ja viime vuonna hankittiin yli 500 pentua.

Omistaja muistelee, että vuonna 2007 rotu ei ollut saavuttanut yhtä kovaa suosiota. Ainakin puhdasväristä Fawn:ia oli työlästä löytää. Rotu herättää paljon huomiota ja kiinnostusta vuodesta toiseen. Eikä ihme.

Punaisella matolla

2011-12-17T02:11:00.001+02:00

Perjantain yölenkillä ei voinut valittaa huonosta säästä tai tylsistä maisemista. Tuuli oli kuivattanut sekä kuljettanut lian pois keskustan kaduilta - olipa eräälle pienelle kadunpätkälle rullattu punainen matto, joka sopi arvovaltaisen Ranskanbulldogin pehmeille anturoille.

Kulmilla riitti vilskettä kun juhliva kansa oli täyttänyt bubit, baarit ja kuppilat ääriään myöden. Kaduilla raikasi nauru ja iloinen laulu kun Alvar suuntasi kuononsa Tuomiokirkolta Esplanadin puistoon, jonka vihreä nurmikko loisti kilpaa upeiden jouluvalojen kanssa. Lähes autiossa puistossa sai käyskennellä ja tutkia paikkoja kaikessa rauhassa.

Tälläkin kertaa moni iloinen vastaantulija sai pettyä karvaasti yrittäessään tehdä tuttavuutta yöllisen kulkijan kanssa. Kahtaa metriä lähemmäs tulijoille oli tiedossa pelottavaa rähinää säestettynä voimakkailla asfalttipotkuilla. Yksityisyys ja koskemattomuus ovat Alvarin mielestä kaiken a ja o unohtamatta Omistajan huolellista vartiointia. Ja kertauksena. Nakkejaan ei kannata työntää tulilinjalle.

Haloo kuuluuko

2011-12-16T18:30:00.003+02:00

Alvar hyödyntää Omistajan ohella uusinta teknologiaa erilaisiin tarpeisiin. Erityisesti viime aikoina käytössä on ollut Skype, jonka avulla ollaan pidetty yhteyttä pitkän matkan päähän olevaan Kouluttajaan. Aikaerosta johtuen, puhelut ovat osuneet yölle, mutta soittoäänen kuultuaan reipas nuorimies on pinkonut unihiekkaa silmissä tietokoneen äärelle, kuten kunnon nörttiranskanbulldogin -kuuluukin.

Omistaja voi kuitenkin paljastaa, että Alvar ei ole aivan varma mistä tuttu ääni kantautuu kun Kouluttajaa ei näy mailla halmeilla. Livekuvan naamakaan ei herätä minkäälaista kiinnostusta. Eilen yöllä kesken keskustelun - näppärä Alvar lähti etsimään Kouluttajaa sohvan takaa. Hämmästykseksi siellä ei ollut ketään!

Vakioasukas on ykkönen

2011-12-11T21:05:00.003+02:00

Alvarin mielestä lapsivieraat ovat tervetulleita kyläilemään kunhan ymmärtävät huomioida, että vakioasukas on aina ykkönen. Käytännössä touhuissa mukana viihtyvä Alvar ei huomioi muiden vasta kehitysasteella olevaa motoriikkaa vaan tunkee paikalle hirmuisella ryminällä. Jos pieni vieras haluaa istuskella nojatuolilla on varmaa, että samalle tyynylle ilmestyy välittömästi Ranskanbulldogin leveä takalisto. Illallisen osalta poikkeuksellisesti muuten nirsolle Alvarille kelpaa kaikki se, mikä lapsillekin. Ja on 100% varmaa, että lattia pöydän ympäriltä on siivottu viimeistä murua myöden.

Lasten mukana tuomat pehmoleulut on syytä nostaa kaapin päälle pahimman alkuinnostuksen ajaksi. Alvarilla kun on tapana omia muiden tavarat ja irroittaa pehmoleluilta vähintäänkin silmät.

Näin se on. Alvar on tyypillinen perheen ainoa "lapsi", jolla ei ole ollut ikinä tarvetta kilpailla mistään milloinkaan. Kaikki on kannettu eteen pyytämättä ja huomioita on riittänyt. Ei siis mikään ihme, että muidenkin saama huomio ottaa vähän koville. Toisaalta "jahtaa muo heijastinliivillä" hippa on Alvarin ja vieraiden mielestä superkivaa.

Ensilumen pauloissa

2011-12-06T15:32:00.006+02:00

Yön aikana noussut myrsky kuljetti niukkaakin niukemman lumirintaman Helsingin keskustaan. Alvar kävi tarkistamassa tilanteen jo heti aamutuimaan. Valkoinen ohut lumihuntu oli peittänyt puistojen nurmikentät.

Jäljistä päätellen moni muukin oli käynyt tarkistamassa eilisen myräkän seuraukset. Sen verran paljon uusia merkintöjä oli ilmestynyt kävelytien varteen sitten eilis illan.

Kauhukynnykset

2011-12-02T19:31:00.002+02:00

Meille hankittiin hiljattain upouudet täyspuusta teetetyt hienot kynnykset. Omistaja ja Kouluttaja ihailivat niitä kilvan kun taas Alvar - oli aivan kauhuissaan. Niis siis erään episodin jälkeen. Sametinpehmeiksi hiotut kynnykset asetettiin paikoilleen viimeistelyä varten.

Hirvenpotka suussa salamana kiitäneen Alvarin jalka lipesi kynnykseltä niin, että karmea kolahdus sai nuorenmiehen tyystin kauhistumaan. Episodin jälkeen tukevasti kiinnitettyjen samettikynnysten ylittäminen onnistui vaihtelevasti ja toisinaan ylittämiseen tarvittiin rohkaisua. Öisin virkeä Kouluttaja kävi turvaamassa kulun, kun ovensuusta kuului vaimeaa itkua.

Pikkuhiljaa useiden maanittelujen, keksien, rohkaisujen, nakkien, juustojen ja esimerkkien jälkeen kauhukynnykset alkoivat unohtua, eikä paikalle tarvittu enää ovimikkoa. Kaiken onneksi osassa ovia ei ole kynnyksiä laisinkaan.

Hyvin näkyy

2011-11-27T00:31:00.007+02:00

Omistaja ja Kouluttaja ovat siirtäneet heijastinvastuuta myös Alvarin harteille. Tarkemmin sanottuna Omistaja poikkesi Stockmannille heijastinliiviostoksille.

Vaikka Helsingin ydinkeskustan kadut eivät ole useimmiten täysin ilman katuvaloja, on pimeällä vaikea huomata erityisesti tummissa vaatteissa olevaa ulkoilijaa.

Eräänä iltana autoilijat antoivat hyvin tietä suojatiellä kun ne huomasivat tien sivussa odottelevan Alvarin pimeässä loistavat heijastimet. Kaiken kukkuraksi kaverit kehuivat uutta oranssia liiviä tyylikkääksi. Ja mikä tärkeintä - hyvin näkyy.

Kirputtava jalkatoipilas

2011-11-24T17:58:00.003+02:00

Marraskuussa ei ole Alvarin mielestä mitään valittamista. Pimeyttä vastaan ulkona on katuvalot ja kynttilät luovat tunnelmaa koti-iltoihin. Tällä viikolla ulkoilun ovat kruunanneet tyttöjen tapaaminen ja hieman vähemmälle jääneiden kotikatujen tutkiskelu. Tiedättehän, että osalle kaduista vain käy niin, että ne jäävät paitsioon ja sitä myötä reviiri jää melko suppeaksi. No - tähän on nyt tullut muutos, vaikka ulkoilut ovatkin vielä varovaisia ja rauhallisia.

Koti-iltoina Alvar on kiehnännyt Kouluttajan kyljessä siihen malliin, että ulkopuolinen voisi luokitella parivaljakon siamilaisiksi kaksosiksi. Huomiosta hullaantunut nuorimies on jaellut kiitosta kirputtamalla hellävaraisesti Kouluttajan käsivarsia.

Jalkatoipilaan arki vetelee viimeisiään ja on jo aika suunnitella viikonlopun tekemisiä. Tiedossa on ainakin kukkakaupassa poikkeaminen.

Kotiruokien ystävä

2011-11-21T21:02:00.014+02:00

Kouluttajan mukaan Alvar on pataruokien ystävä. Niin ja aika monen muunkin ruoan, joka on juuri nostettu uunista tai liedeltä pöytään. Liharuokien sivussa maistuvat myös kypsennetyt kasvikset jos prosentuaalisesti niiden osuus on riittävän pieni.

Sunnuntaina valurautapannulla nuorelle miehelle varta vasten paistetut jauhelihapihvit eivät kelvanneet enää maanantaina kun uunista leijaili herkullisen paahtopaistin tuoksu. Päättäväinen Alvar istuskeli, makoili ja norkoili uunin läheisyydessä vesi kielellä.

Ja niinhän siinä aina käy, että lopulta kummankin lautaselta löytyy paahtopaistia. "Vanhat" jauhelihapihvit maistuivat kuitenkin siinä sivussa jälkiruokana. Alvar taitaa olla ruokahemmoteltu koira. Aito kotiruokien ystävä.

Haravointia

2011-11-19T10:28:00.001+02:00

Ulkoilun myötä sisälle voi kantautua muutakin kuin hiekkaa ja kuraa tassuissa.

Ikioma lämpöpatteri

2011-11-18T00:14:00.001+02:00

Olisi voinut luulla, että ulkoilun radikaali väheneminen olisi saanut nuorenmiehen kiipeilemään pitkin seiniä, mutta ei. Alvar on viihtynyt erinomaisesti kotona. Heti aluksi lattialle rullattiin iso muhkea villmatto, joka tuoksui puhtauttaan pesulalle. Maton lisäksi kynnyksien päälle levitettiin lampaantaljat, jotta niiden ylittäminen on miellyttävää. Pisteenä iin päällä on ollut lepäily hyvässä seurassa tai kaakeliuunin kyljessä. Omistaja on taas ollut tyytyväinen ikiomasta kylkeen liimautuneesta lämpöpatterista.

Tällä viikolla on opittu myös uusia asioita. Aiemmin Alvarille kelpasi nakki vain pilkottuna. Nykyään nuorimies ottaa kokonaisen nakin ja pilkkoo se sopiviksi suupaloiksi itse. Edellisen lisäksi fiksu oppilas osaa mennä pyynnöstä istumaan kantolaukkuun. Jälkimmäisestä lisää myöhemmin.

Kieltoja ja natinaa

2011-11-15T22:09:00.001+02:00

Riehumiskielto, hyppimiskielto, kavereiden tapaamiskielto, takajaloilla seisomiskielto, porraskäytävässä riekkumiskielto... Ja näiden päälle minimiulkoilut Kouluttajan kanssa. Kyseisellä reseptillä ollaan menty.

Jos lähialueen ruokakaupoista on ollut leipäjuusto loppu voi syyttävä sormi osoittaa meidän suuntaan. Nivelkipuun tarkoitetut lääketabletit piilotettiin tyylikkäisiin ja ah niin herkullisiin juustokuutioihin. Vain natiseva herkku kelpaa kriisitilanteissa.

Ja mikä tärkeintä - toipuminen on sujunut ihan hyvin.

Hyvästit hetkeksi

2011-10-27T17:42:00.000+03:00

Nuorenmiehen lonkkavaiva äityi niin pahaksi, että Alvarin on jäätävä pitkälle sairauslomalle toipumaan. Seuraavat viikot ovat pelkkää lepoa ja rauhallisia koti-iltoja Omistajan ja Kouluttajan huomassa. Toivotaan, että kaikki kääntyy vielä parhain päin.

Hyvää syksyn jatkoa ja palataan taas.

Koirapuistovierailu 9

2011-10-23T00:25:00.008+03:00

Katjanokanrannassa sijaitseva Laivastonpuisto jää ensivilkaisulla lähes huomaamatta rehevän kasvillisuuden taakse. Pienehkö puisto on lähestulkoon ylämäkeä lukuun ottamatta sisäänkäynnin edustaa. Ankea hieman kulahtaneen oloinen varustus jää toisarvoiseksi ympärillä olevan hiljaisuuden ja upeaan merimaiseman viedessä huomion. Luonnontilassa oleva nurmikko, hietikko ja kallio sopivat ympäristöön täydellisesti - ylhäällä kulkevan autotien rajaa täydellisesti puistosta massiivinen orapihlaja-aita. Hyvä valaistus mahdollistaa ulkoilun myös iltaisin pimeällä.

Alvar vierailee puistossa harvakseltaan, mutta näin kertoina paikalla ei ole ollut muita ulkoilijoita.

Rohkea Alvar

2011-10-22T07:25:00.002+03:00

Monesti kuulee ihmisten harmittelevan kotia innokkaasti vartioivaa koiraa. Joitakin häiritsee kovaääninen räihinä, osa miettii naapurien häiriintyvän ja joidenkin mielestä kotiin saapuvat vieraat kauhistuvat.

Vartiointitaidoista ja innokkuudesta voi olla joskus käytännön hyötyä ainakin jos kotiin tunkeutuu kutsumattomia vieraita. Tarkkakorvainen Alvar, jonka tehtävänä on ollut kodin vartiointi säntäsi paikalle sellaisella vauhdilla, että matkan varella ollut pieni matto siirtyi huoneen toisesta päästä vastapuolelle. Eikä äänessä todellakaan säästelty. Omistajan ehtiessä paikalle rohkea Alvar piti etutassuillaan vasten vanhaa raskasta ovea. Lopulta periksiantamaton toiminta käännytti ventovieraat tiehensä.

Ja olisittepa nähneet sitä onnistumisen iloa - pieni töpöhäntä vispasi vimmatusti kun Omistaja ja Kouluttaja kehuivat rohkeaa Alvaria maasta taivaisiin. Koiran tehtävä on vartiointi - ainakin meillä.

Sopiva palanssi

2011-10-17T23:10:00.001+03:00

Lennokas meno metsässä on vastakohta sääntöjä täynnä olevalle kaupunkilaisulkoilulle. Ei liikennevaloja, autoja, meteliä ja seuraamista taluttimessa. Toisaalta ei kytättävää, tarkkailtavaa, koirapuistoja, kavereita ja kauppoja. No - sopiva palanssi kummankin välillä on parasta elämää.

Yhden koiran sota

2011-10-14T03:25:00.002+03:00

Operaatio kinkkuleipä käynnistyi myöhään torstai iltana noin kello 22.30. Päämäärän saavuttamiseksi, taktiikoita oli useita.

Taktiikka 1: Tarkkailu

Taktiikka 2: Kiertäminen

Taktiikka 3: Tunkeutuminen

Punasorminen Omistaja

2011-10-13T19:54:00.004+03:00

Voi hyvänen aika. Perustorstai -puistoilu ja meno kuin perjantaina vanhaan hyvään aikaan - oi niitä aikoja. No joka tapauksessa puistoon asteli nuori, Omistajalle tuntemattoman rotuinen pitkänmallinen miehenalku, joka laittoi kepin kanssan yksinään viihtyneeseen Alvariin vauhtia. Hiekka pöllysi ja nurmikenttä tömisi kun painikaverit purkivat viikon aikana kertynyttä energiaa. Omistaja yritti lämmitellä kipakan syysilman kohmettamia sormiaan katsomosta käsin.

Kotiin palasi erittäin nälkäinen nuorimies mukanaan punasorminen Omistaja.

Lihapullavarasto

2011-10-11T04:32:00.000+03:00

Alvar syö melko sekalaista ruokaa, vaikka ruokavalio perustuu Omistajan fiksuun ideologiaan "kuivaraksu päivässä pitää nuorenmiehen tiellä". Alvar tulkitsee asian yhtenä (kpl) kuivaraksuna, kun taas Omistaja näkee ajatuksensa mukimitalla annosteltuna. Joka tapauksessa kuivaraksuja höystetään milloin milläkin esimerkiksi lihapullilla, kanaviipaleilla sekä makaroonilaatikolla unohtamatta ruoantähteitä, joista kelpaavat nk. perusruoat tai herkkuruoat kuten sunnuntaina grillattu tonnikalafile. Joinain päivinä reipas Alvar pistelee kuivaraksut ihan sellaisenaan.

Aika ajoin Omistaja valmistaa ruokaa varastoon, joka tarkoittaa esimerkiksi kiloa paistijauhelihaa, josta valmistuu sukkelaan suuhun passeleita herkullisia lihapullia pakastettavaksi. Pieniin valmispusseihin pakatusta lihapullavarastosta riittää kätevästi höysteeksi pitkäksi aikaa. Muutama toki päätyy heti lämpimiltään lieden vieressä odottelevan herkuttelijan suuhun.

Aurinkoisen sateinen lauantai

2011-10-08T23:07:00.004+03:00

Syksyisessä auringonpaisteessa ruusunmarjat hehkuivat syvänpunaisina ja aniliininpunaiset pensasruusut loistivat hehkeinä kun Alvar ja Omistaja nauttivat mereltä vaimeasti puhaltavasta tuulesta. Kaupungin yllä makasi tummanharmaa isokokoinen pilvi, jonka tarkasti piirtyneet reunat päättyivät juuri sopivasti Pohjoisrantaan. Pienen matkan päässä auringon sijaan saisi pidellä sadetta.

Viime yönä myllertänyt tuuli oli riepotellut peltikattojen lisäksi rannan tuntumassa olleita jykeviä puuvanhuksia. Heikoimmat oksaparat olivat joutuneet antamaan periksi kun tuuli oli nakellut niitä ympäri kävelytietä. Yksi näistä, hieman lahonneen oloinen käppänä päätyi Alvarin matkaan.

Alvar, laho käppänä ja Omistaja poikkesivat lopulta koirapuistoon, jossa lauantaipäivää oli viettämässä tuttuja sekä tuntemattomia tyttöjä. Ensi töikseen nuorimies liehitteli paikalla olijoita, kieriskeli likaisella hietikolla ja juoksenteli ylepeänä aarteensa kanssa. Eipä aikaakaan kun tummanharmaa pilvi oli levittäytynyt yli Pohjoisrannan tuoden mukanaan raikkaan kaatosateen rakeineen. Puiston tyhjentyessä Omistaja ja Alvar jäivät pitelemään sadetta, kunnes tielle kurvasi tutunnäköinen auto.

Kuva. Tytöt ovat ihmettelemässä Alvarin puuhia.

Muistoja omaelämänkertaan

2011-10-06T18:08:00.002+03:00

Helsingin sanomissa (3.10.2011) oma elämä osiossa on kertomus "Yhden koiran elämä" pitkästä elämästä ja luopumisen alkamisesta. Artikkelin koira täytti jo upeat 17-vuotta.

Alvar on vasta neljä ja toivottavasti yhteistä elämää on vielä useita vuosia edessä. Muistoja kertyy vähintäänkin omaelämänkerran, kenties muutaman opaskirjan verran. Aina ensilumen sataessa maahan, Omistaja muistelee Alvarin inhoa ulkoilua kohtaan. Tuolloin koti oli paras ja turvallisin paikka maailmassa - erityisesti kylpyhuone. Pohjoisrannan liikenneruuhka taas tuo mieleen Omistajan ensimmäisen oman koiran matkan kotiin 90-luvulla. Tuolloin tuntui kuin autojen renkaat olisi liimattu kiinni asfalttiin.

Koiranomistajana yksi parhaista asioista on kun kotiin tultaessa päivän aikana kertyneet kaikenlaiset tapahtumat siirtyvät täydellisesti taka-alalle kun vastaanottamassa on iloinen Alvar. Vastaavaa kohtaamista ei voi ikinä saavuttaa ihmisen kanssa.

Kuva. Yhteisen elämän alkutaipaleilla 2007. Alvar kuuntelee tarkkaavaisesti, mitä sanottavaa Omistajlla on.

Tuomiokirkko, tilkkutäkki ja Ranskanbulldoggi

2011-10-02T08:24:00.005+03:00

Värikkäät tilkkupeiton -palaset pehmustivat kauttaaltaan Helsingin Tuomiokirkon kivisiä portaita, kun Alvar ja Omistaja saapuivat paikalle ihailemaan mahtavaa aikaansaannosta.

Kysyvä katse. Turistit halusivat samaan kuvaan Alvarin kanssa ja niin albumeihin tuli ikuistettua Suomesta sekä Tuomiokirkko, värikäs tilkkutäkki, että paikallinen Ranskanbulldoggi.

Myöhäinen syksy

2011-10-01T09:55:00.001+03:00

Tänä vuonna syksy on saapunut Helsingin keskustaan viime vuotta myöhemmin jos asiaa mitataan keltaisten, oranssien ja punaisten lehtien puusta putoamisen ajankohdasta. Vuonna 2010 vuotuinen syyskuva otettiin jo 25. syyskuuta. Kauneimmillaan ollut Liisanpuistikko tarjosi jälleen mahtavat raamit komealle Ranskanbulldogille.

Aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna ikuistettiin myös pötköttelykuva. Alvarilla ja Omistajalla on tapana poiketa puistossa pötköttelemässä tai no... Siis Alvarilla on tapana.

Raitiovaunulla Rööperiin

2011-09-30T19:43:00.001+03:00

Reviirin laajentaminen tavallisena arkena kotikulmilta toiseen kaupunginosaan piristää kummasti. Ajelu raitovaunulla Rööperiin, pistäytyminen Kaartinkaupungin poliisiasemalla sekä ulkoilu Tähtitorninmäellä olivat silmin nähden Alvarin mieleen.

Sateen kastelemalla ison puiston nurmikolla oli kävelyllä kaikenlaisia koiria, joista tervehtimään tulleet tytöt saivat nuorenmiehen pään pyörälle. Eikä ihme, sillä kuuden tytön jakamaton huomio veisi keneltä tahansa jalat alta. Kun taas kauppatorin kulmalla olevan käymälän avoimesta ovesta huhuillut pöntöllä istuskellut 50 sentin kolikkoa pummannut mies ei onnistunut herättämään ohi kiitävän nuorenmiehen huomiota. Omistajaltakaan ei herunut senttejä, sillä kolikkotasku ammotti tyypilliseen tapaansa tyhjyyttään. Matkan kruunasi lopuksi törmääminen Kouluttajaan tutulla kotikadulla - mikä sattuma - mikä reissu!

Inspiraation lähde

2011-09-27T03:55:00.002+03:00

Epäonnistunut taulunhankinta ajoi Omistajan ensin harmituksen tilaan ja myöhemmin inspiraation valtaan. Itse maalattu taulu on joka tapauksessa vähintäänkin hintansa väärti jos nyt ei kuitenkaan aivan seinältä halailtava sijoitus saati keräilykokoelmien tähti.

Kukapa muukaan voisi toimia yhtä hyvänä innoittajana ja muusana kuin Alvar. Puuvartiset siveltimet, värien kyllästämät nestelitkut ja trasselit on huomattava pitää apulaisen ulottumattomissa. Tassua, kuonoa ja kippuraa hännänpäätä on kuitenkin hyvä esitellä aktiivisesti, vaikka työn alla ei olekaan muotokuvaa. Yli metrin kanttiinsa kokoiseen teokseen mahtuu vähintäänkin yksi raamikas Ranskanbulldoggi. Ja värimaailma ei tule missään nimessä noudattamaan rotumääritelmän ehtoja.

Kuva. Alvar on Omistajan innoittaja ja inspiraation lähde. Kameralla valotettu kuva on jo kuin aito taideteos.

Herkullinen nimipäivä

2011-09-25T16:28:00.000+03:00

Kansainvälisiä herkkuja rakastavaa Alvaria hemmoteltiin nimipäivän ja mukavan viikonlopun kunniaksi. Omistaja tarjoili herkullisen paahtopaistiaterian jälkeen jälkiruoaksi kermaisen paksua Turkkilaista jogurttia. Naminmi - uusi tuttavuus lievästä happamuudestaan huolimatta oli nimipäiväsankarin mieleen. Valkoviiksinen Turkkilainen poistui huolellisesti puhdistetun muumilautasen ääreltä tyytyväisenä.

Vaatimattomasta lahjapaketista paljastui kolme pötkylöä, joista yksi ehti kadota ennen Puhuriin ikuistamista. Naminami...

Viuh vouh perjantai

2011-09-24T10:16:00.002+03:00

Alvarin täydelliseen perjantai-iltaan kuului herkullisia pikkunaposteltavia, yhdessä sohvalla pötköttelyä, porraskäytävään vakoilua, lelukorin tutkiskelua ja jutustelua. Syysiltaan valaistukseksi riitti kynttilänvalo, lämpöä toi vanhan kaakeliuunin kiiltävä kylki ja tiiviisti vieressä pötköttelevä Ranskanbulldoggi.

Ja jotta perjantai-illan vietto ei kuulostaisi ihan mammarimeiningiltä hiljaiselosta yliannostuksen saanut Alvar riehaantui vallan hurjaan menoon Kouluttajan Englantilainen sukkapari tiukasti leuoissaan - viuh vouh. Kamerakaan ei onnistunut pysäyttämään moista liikettä ja vauhtia. Yllätyksenä Kouluttajelle - jos ei märkä sukka niin ainakin kokonumeron kasvaminen vähintäänkin kolmella!

Suppilovahveroiden perässä

2011-09-18T20:28:00.008+03:00

Sienimetsäreissu ei voi koskaan epäonnistua - ympärillä on hiljaisuutta, aamukasteen raikastamaa ilmaa ja mahtava saalis. Tällä kertaa suppilovahveroita. Ylämäet, alamäet ja kosteikot vetivät toden totta jalat maitohapoille ja autolle paluu oli jokseenkin aika mahtavaa. Ja mikä parasta metsäreissun jälkeen on aina tiedossa samat eväät Kouluttajan kanssa. Takana mukava miesten sunnuntai.

Kuva. Juoksentelu metsässä vetää maitohapoille ja nostaa hien otsalle.

Hyvät unenlahjat

2011-09-16T19:14:00.002+03:00

Zzzzz... Aamu-uninen venyttelee jäseniään, pötköttelee puoliunessa matolla kaikessa rauhassa, silmät vielä puolitangossa. Ominaisuus on ollut Alvarilla pennusta saakka. Yövalvominen ei kuulu tapoihin, joten ratkaisuksi ei käy nukkumaanmenon aikaistaminen. Alvar kun menee yöpuulle aina ensimmäisenä meidän perheessä.

Ihmisissä on aamu- ja iltaunisia sekä unta rakastavia. Miksei myös koirissa. Omistaja on miettinyt, että hyvät unenlahjat kielivät kenties tasapainoisesta elämästä ja riittävästä aktiviteetista/ulkoilusta.

Ranskis futista

2011-09-14T19:44:00.003+03:00

Navakka tuuli riepoi puita ja soitteli purjeveneiden vaijereilla ulisevaa musiikkia. Aurinko näyttäytyi aika ajoin synkkien pilvien takaa. Intoa täynnä ollut Alvar asteli kohti nurmikenttiä sellaisella vauhdilla, että Omistaja sai pysytellä perässä puolijuoksua. Siis nurmikenttiä. Alvar oli matkalla pelaamaan futista.

Valokuvista ei voisi uskoa, että elellään jo syyskuun puoliväliä. Sen verran tehokkaasti aurinko kirkasti luonnon värimaailman. Sveitsin ja Itävallan veroinen viileys taas miellytti Alvaria. Kotimatkalla pysähdyttiin ihailemaan joutsenia, joista yksi suhisi uhkaavasti sopivan etäisyyden päässä seisovalle jalkapalloilijalle.

Lauantai aamulla ja illalla

2011-09-11T10:00:00.003+03:00

Lauantai on mitä mahtavin päivä, sillä yleensä ei ole kiirettä minnekään. Pitkään nukutun aamun jälkeen Alvar ja Omistaja poikkeavat tuttuun kukkakauppaan, joka sijaitsee aivan kivenheiton päässä. Menomatkalla matkaa pidennetään kiertämällä muutama kortteli kauemmas ja poiketaan 1800-luvulla rakennetun aavemaisen suihkulähteen kautta. Yleensä kukkakaupassa on tungosta - kaikki ihailevat upeita kukkia ja useat niitä tuoksuttelevaa Alvaria.

Lauantain iltaelämä muuttaa kaupungin aivan toisenlaiseksi. Ihmiset pitävät kovempaa ääntä, hätäisimmät juoksentelvat yllättäen sinne tänne ja jotkut tulevat tekemään tuttavuutta. Illan hämärtyessä myös Alvar muuttuu toisenlaiseksi - seurakoiraksi luokiteltu Alvar on hurja poika vartioimaan Omistajaa. Tuntemattomien seuraan lyöttäytyminen saa tehtävässään olevan pienen lihaskimpun hiiltymään. Muuten kaduilla liikkuminen on Alvarin mielestä aika sallittua.

Kuva yllä. Alvar valppaana. Puiston toiselle laidalle oli pysähtynyt joukko ihmisiä. Hämärässä on vaikea nähdä minkälaista porukkaa on liikenteessä.
Kuva alla. Omistajan huomio kiinnittyi puihin, joiden lehdet olivat jo ruskassa. Vaikka oli aivan hämärää punaisenoranssit lehdet erottuivat joukosta.

Kynsillä seisova Ranskanbulldoggi

2011-09-09T20:05:00.001+03:00

Viikon tapahtumina voisivat esimerkiksi olla ostoksilla käynti Stockmannilla, tutussa kukkakaupassa tai vierailu naapuriporraskäytävässä - mutta että visiitti eläinlääkärille. Pientä aavistusta moisesta on jo toki ollut, sillä pahaenteisesti muutama viikko sitten postilaatikosta tipahti lattialle kirjekuori. Koska meikäläiselle tulee postia melko harvoin, sain kirjeen muitta mutkitta hampaisiini luettavaksi. Vikkelälukuinen Omistaja oli tietysti ehtinyt silmäillä sisältöä sen verran, että tiesi varata ajan rokotusten uusimiselle.

Kuva. Hunajaa ja eteerisiä öljyä sisältävä haavavoide Alvarin tassuille.

Eläinlääkäriaseman odotustila on paikka, jossa voisi viettää pidempiäkin aikoja - sisään ja ulos ravaa kaikenmoista porukkaa, matot ovat täynnä mielenkiintoisia hajuja ja shoppailua rakastava Omistaja täydentää toisinaan herkkukaapin sisältöä. Varsinaiseen toimenpidehuoneeseen on Alvarin mielestä turha poiketa, eikä tutun eläinlääkärin tapaaminen luonnistu ilman kovaäänistä mellakointia ja uhkailua.

Joka tapauksessa eläinlääkäri pääsi tekemään terveystarkastuksen erittäin jännittyneelle, tutkimuspöydän vihreällä patjalla kynsillään seisovalle ja karvojaan varistelevalle Alvarille uhkailuista huolimatta. Kliinisessä diagnoosissa todettiin muun muassa seuraavaa "Kaikki kulmahampaat kuluneet, muuten suu hyvässä kunnossa. Tassuissa hieman punoitusta ja muutama vanha furunkkeli. Oikeassa etutassussa nuppinelan aiheuttama trauma hyvin paranemassa". Suoja penikkatautia, maksatulehdusta, parvoa ja kennelyskää varten ovat jälleen myös kunnossa. Odotustilan vaaka näytti upeaa lukemaa 15,65 kg. Ja voi veljet - kaiken edellisen jälkeen. Autossa rapisi makupalapussi.

Väärässä puistossa

2011-09-07T23:25:00.004+03:00

Alvar ulkoilee nykyisin pääsääntöisesti pienille koirille tarkoitetuissa puistoissa - myös kotikulmilla. Muutos ja tottuminen pikkuruiseen koira-aitaukseen on ollut melkoinen. Ihan aluksi Alvar jäi hölmistyneenä seisoskelemaan portin tuntumaan kuin vihjaten, että hajamielinen Omistaja on erehtynyt paikasta. Mutta ei. Portin salvan kolkuttelu etutassulla, haikeat silmäykset isojen koirien koira-aitaukseen ja jutustelu toisella puolella olevien kavereiden kanssa eivät ole tuottaneet tulosta. Omistaja ei ole heltynyt.

Onneksi pientenkin koirien aitaukseen eksyy silloin tällöin kavereita. Toisinaan puistoon pyrkii koirapuiston sääntöjen vastaisesti aivan liian isoja koiria. Niin tai näin - Jos paikalle ei osu kavereita, on Omistajan tehtävänä viihdyttää yksinäistä ulkoilijaa.

Kuva. Koiravanki Tervasaaren pienten koirien aitauksessa.

Kirkkaankeltainen saalis

2011-09-04T15:24:00.006+03:00

Patjalta kuului syvä kuorsaus. Neljän tunnin metsäretki puristi reippaalta Alvarilta kaikki voimat. Eikä ihme, sillä matka vei läpi synkän metsän, aurinkoisten kallioiden ja tiheiden risukoiden. Kilometrejä ja erilaisia karahkoja jäi taakse useita. Eikä metsästä palattu tälläkään kertaa takaisin tyhjin käsin - sienikori täyttyi vauhdilla kirkkaankeltaisilla kanttarelleilla ja ehkä muutamalla hämähäkillä.

Kuva. Alvar on pysähtynyt mättäälle tutkailemaan tilannetta.

Yksi espresso ja pala juustoa, kiitos

2011-09-01T20:00:00.003+03:00

Omistaja törmäsi ylen internet -sivuilla mieluisaan uutiseen - maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman asetusehdotuksen mukaan lemmikkieläimien tuominen ravintoloihin ja kahviloihin on mahdollista jo ensi vuoden alusta. Toisin sanoen jos ravintolan pitäjä sallii, voi Omistajan ja Alvarin bongata esimerkiksi lounaalta. Saa nähdä seuraako Suomi useiden muiden Euroopan maiden jalanjälkiä. Ja kuten arvata saattaa herkkusuut Omistaja ja Alvar pitävät ainakin peukkuja ehdotuksen läpimenemiseksi!

Erikoisnäyttely Kaivopuistossa

2011-08-28T14:59:00.013+03:00

1303 (ilmoittautuneiden määrä) koiraa oli saapunut kisaamaan Suomen kääpiökoirayhdistyksen erikoisnäyttelyyn Helsingin Kaivopuistoon. Lämpimän kostea ja pilvinen sää loi hyvät puitteet näyttelylle, joskin Omistaja oli tämän tästä varma, että pian alkaa tihuttaa vettä. Onneksi sateensuojia ei tarvinnut kaivaa esille ainkaan Ranskanbulldoggien esittelyn aikana.

Ranskanbulldoggeja oli tuomaroimassa Kirsi Laamanen (pennut- ja junioriluokat, 41-koiraa) ja Maureen Bootle Iso-Britanniasta (72-koiraa). Koska Alvar ei enää osallistu näyttelyihin oli Omistajan tyydyttävä ottamaan vain valokuvia. Ohessa muutama räpsäys.

Kuva. Kehän laidalla.

Kuva. Kaikenvärisiä uroksia kehässä.

Kuva. Tuomarin tarkasteltavana.

Kuva. Palkintopallilla.

Mattolaiturivisiitti

2011-08-27T17:07:00.008+03:00

Omistaja ja Alvar kiikuttivat yhteisvoimin yhden pienen maton mattolaiturille pestäväksi. Alvaria ei kiinnostanut matto, laituri, juuriharja eikä mäntysuopa, mutta suunta oli sentään oikea. Omistaja oli luvannut, että hetki "kärsimystä" mattolaiturilla tietää mukavan tovin ulkoilua koira-aitauksessa. Katse oli nauliintunut kohti viheriöitä, josta kantautui aurinkoisesta päivästä nauttivien koirakaverien ääniä. Omistajan oli pakko pitää silmällä mereen vajoavaa mattoa ja puistoon innokkaasti pyrkivää Alvaria.

Ja moisessa hommassa ei kauaa nokka tuhissut. Mäntysuovan tuoksusta poistui juoksujalkaa viileää nurmikkoa rakastava Alvar ja lämpimästä auringosta pitävä Omistaja.

Kuuleeko Kiina

2011-08-25T18:58:00.010+03:00

Hätä ei lue paikkaa tai aikaa - sen tietää Alvar. Ja tottahan se toki on.

Mutta mikä ihme siinä oikein voi olla, että vaikka ulkoilua olisi takana kävelyineen ja puistoiluineen vähintäänkin sen kaksi tuntia, iskee kotimatkalla yllättävä iso hätä täpötäyden ravintolan terassipöytien kohdalla. Ennen kyseistä pysähdystä on maleksittu nurmikolla, laiturilla ja hiekkateillä. Ja juuri siinä, missä tilannetta on seuraamassa enemmän silmäpareja kuin olisi tarpeen. Siinäpä on sitten mukava seisoskella, katsella seiniin, asfalttiin ja odotella, kunnes herra saa kyykittyä tarpeensa asiakkaiden nauttiessa taustalla herkullisista lihapulla-annoksista. Saman matkan aikana on enemmän kuin varmaa, että helteistä johtuva vaahto-oksennus pulahtaa katuun juuri sillä hetkellä kun Taiwanilainen turistiryhmä on kuvaamassa videota Suomalaisesta rakennusarkkitehtuurista.

Taluttimen päässä oleva meinaa vajota harmituksesta maan alle ja kaivautua takaisin maanpinnalle kaukaisessa Kiinassa.

Kuva. Minustako tässä puhutaan?

Onnea!

2011-08-22T18:34:00.007+03:00

Alvar täytti 4-vuotta sunnuntaina 21.8. Syntymäpäiväsankarille tarjoiltiin "Yhdysvaltalaisia" mustikkamuffinsseja ja Sveitsiläistä haisevaa juustoa. Onnea Alvar - Omistajan pieni juustosuu...

Metsien uimarannalla

2011-08-21T18:00:00.009+03:00

Alvar on kiinnostunut koriin kerättävistä sienistä - joskaan sienet eivät kelpaa missään muodossa ruoaksi. Ilmeestä päätellen Kouluttajan löytämä sieni on myrkkysieni. Niinpä kyseinen sieni ei päätynyt koriin. Onneksi ihmisille mieleiset ja herkulliset kanttarellit saivat Alvarin hyväksynnän.

Elokuun kuumuus nosti hien pintaan koko porukalle. Kostean viileä sammalpeti on metsien uimaranta, jolle kelpaa heittäytyä viilentelemään.

Siipi maassa

2011-08-20T12:26:00.009+03:00

Koko kuluvan viikon aikana, joka ikininen ilta Alvar on käynyt pulun kotiovella. Kulmilla on ollut hiljaista. Pulu ei ole ollut kertaakaan kotona. Myöskään katonharjalta - syvänvihreiden salaperäisesti kiemurtelevien köynnöskasvien lomasta ei ole näkynyt pihalle tiirailevaa silmäparia. Omistaja epäili pulun lähteneen eteläeurooppalaiseen tyyliin lomalle elokuuksi kaveriporukalla, kunnes keskiviikkona karu todellisuus paljastui. Maassa makasi pulun siipi.

Järkytyksestä ja hämmästyksestä huolimatta Alvar on käynyt tarkistamassa tilanteen kaiken varalta. Ja toiveissa on, josko pulu sittenkin palaisi lomamatkaltaan viimeistään syyskuun alussa. Nuorimies kun ei millään usko, että brutaali löytö liittyy taivaansinessä päiväänsä paistatelleeseen naapuriin.

Haukkuminen kielletty!

2011-08-16T18:37:00.008+03:00

Alvar herättää usein huomiota missä sitten ikinä liikkuukin. Ulkonäkö on pienten tyttöjen mieleen ja nuorten poikien mielestä Alvar on "kova jätkä". Useiden mielestä Alvar on ihana, mutta on myös toisinpäin. Ja mikäs siinä. Monien mielestä Ranskanbulldogin ulkonäkö, puhina ja käyttäytyminen ovat vastenmielistä, rumaa ja huvittavaa.

Omistaja on seurannut mielenkiinnolla ihmisten tapaa ilmaista mielipiteensä epämiellyttävästä ulkonäöstä ja/tai eleistä. Jotkut matkivat Alvarin ääntä kieli poskella sylki lentäen. Ei välttämättä miellyttävää katseltavaa. Osa taas huutaa kovaan ääneen mikä ulkonäössä mättää ja tuo julki oman mielipiteensä aivan kuin paikalla ei olisi arvosteltavaa kohdetta laisinkaan. Sormella osoittelu ja nauraminen ovat myös tavallista.

Ai niin - koirahan ei ymmärrä ihmisten puhetta ja älyllisesti se on 2-3 vuotiaan tasolla. Ja talutushihan päässä kulkevan onkin hyvä kuulla suoria ja fiksuja kommentteja - kummallisista eleistä nyt puhumattakaan. Yhteiskuntaan sopivalta koirakansalaiselta tosin odotetaan ja vaaditaan käytöstapoja sekä sopeutumista elämään kaikenlaisten ympärillä olevien elollisten kanssa. Haukkuminen on myös kielletty!

Metsien aarteet

2011-08-12T19:17:00.003+03:00

Se on perjantai ja tapahtumarikas viikonloppu edessä. Omistajan mieltymys marjoihin ja Kouluttajan innostus sieniin tarkoittaa pitkiä metsälenkkejä. Alvar taas "poimii" myrskyn kaatamista puista ylös nousseita juuria, jotka kulkevat matkassa monta tuntia vaikka niska sekä leukapieli kivistelisivät väsymyksestä.

Viime sunnuntain löytö lähti mukaan kaupunkiin auton takakontissa ja ilostuttaa nyt kotikulmilla Alvaria sekä ohi kulkevia kaupunkilaisia. Useiden mielestä kaupunki, koira ja karahka ovat kummallinen yhdistelmä.

Kotitalon sisäpihalla on säilytyspaikka, josta ihastuttava matojen kalvama aarre lähtee mukaan matkaan ja palautetaan lenkin jälkeen takaisin. Mustikat, sienet ja karahka - metsien aarteet.

Voihan nuppineula

2011-08-08T18:59:00.003+03:00

Oi voi - pieneen etutassuun oli uponnut 1,5 cm pitkä nuppineula (kuvassa) koko pituudeltaan. Ei huutoa - ei valitusta, mutta onneksi linkutus paljasti karmean löydön. Tai onneksi - parempi jos nuppineuloja ei olisi kuin ilmoitustaulussa ja ompeluksissa. Joka tapauksessa vaarallinen piikki oli tarttunut tassuun joko kadulta tai koirapuistosta, joista epäilyksen sormi osoittaa jälkimmäiseen. Asfaltilla neula ei välttämättä pysy yhtä hyvin piikkiasennossa kuin pehmeällä nurmikentällä. Neula poistettiin ja tassu huuhdeltiin ensin vedellä, jonka jälkeen se puhdistettiin huolellisesti antiseptiliuoksella.

Onnetonta tassupotilasta hoidettiin myös kainalopötkötyksellä ja uunikanalla.

Täältä tullaan Helsinki

2011-08-06T21:52:00.002+03:00

Oli aika sanoa hyvästit Itävallalle, Italialle, Ranskalle, Monacolle, Sveitsille ja Saksalle ja palata takaisin tutuille kotikulmille. Laivamatkalla oli jälleen odotettavissa lepäilyä, juustoja ja kinkkua sekä tutustumista vessankulmilla muihin matkustajiin. Aurinkoinen ja tapahtumarikas kesä on takana - törmätään taas kulmilla!

Kuva. Finnmaidin kannella ulkoilemassa ja tapaamassa muita matkustajia.

Kuva. Laivan infopisteellä rentoutumassa. Koirat saavat kulkea ainoastaan kannella 7.

Kuva. Vuosaaren sataman nosturit kylpivät aamuauringossa. Uninen Alvar on saapunut kotisatamaan.

Rantaleijona matkalla kotiin

2011-08-06T17:40:00.009+03:00

Alvarin kotimatka käynnistyi Frankfurtin kautta Lübeckiin, josta oli lyhyt matka pistäytyä viime kesänä tutuksi tulleeseen Timmendorfer strandin koirien uimarannalle. Auringossa kylpevä hiekkaranta pullisteli kaikenkarvaisia uimareita omistajineen. Pyyhkeillä pötkötelleet saivat niellä hiekkaa, kun riehakkaat uimarit jahtasivat toisiaan. Leikeissä oli mukana, palloa, patukkaa, frespeetä ja keppejä. Alvar oli vauhdista alussa hieman hämillään, mutta ei aikaakaan kun nuorimies sulautui jo paikallisten rantaleijonien joukkoon.

Neljän tunnin pulikoinnin jälkeen matka jatkui läheiselle jäätelökioskille, jonka jonossa vuoroaan odotteli myös paikallisia herkkusuita. Eräs kioskin kanta-asiakkaista osasi hypätä tiskiä vasten pyytämään omaa jäätelötötteröään, joka ojennettiin muitta mutkitta asiakkaan suuhun. Koiramyönteisessä jäätelökioskissa oli mukava asioida.

Ruskeakorvainen Alvar palasi tyytyväisenä hotellille odottamaan yömyöhäistä lähtöä satamaan.

*****************************
Suomeen palaavalle eläimelle on annettava eläinlääkärillä heisimato/ekinokokki lääkitys ja saatava merkintä tästä lemmikkieläinpassiin. Alvar pistäytyi Saksalaiselle eläinlääkäriasemalle, jossa matolääkkeen antaminen sujui vaivatta. Kouluttajan lompakko keveni käynnistä neljä euroa. Matolääke oli hankittu ennakkoon matkaa varten tutulta eläinlääkäriasemalta Suomesta.

Sveitsissä osa 3

2011-08-04T18:36:00.015+03:00

Kuten Omistaja ja Kouluttaja enteilivät lampea kiertävällä tiellä odotti todellinen yllätys - siitä kieli kellojen voimistuivat äänet mitä pidemmälle matka jatkui. Ja eikä aikaakaan kun karvakorvaisia lehmiä makoili rinteillä ja tien varressa. Lehmät kiinnostivat Alvaria, mutta vielä enemmän lehmiä kiinnosti Alvar.

Kuva. Tietä pitkin lähestyi isokokoinen lehmä. Omistaja oli varma, että se empisi Alvarin kohtaamista, mutta ei...

Kuva. Turpa ja kirsu kohtaavat. Yksi iso nuuhkaisu sai muuten rohkean Alvarin täydelliseen paniikkiin. Lehmät taas eivät olleet moksiskaan vaan lähtivät seuraamaan karkuun pinkovaa kaupunkilaista. Pelko ei hellittänyt ihan hevillä, sillä reitillä riitti kauhisteltavaa tungokseen saakka. Omistaja ja Kouluttaja epäilevät, että Alvarin uniin ilmestyy lehmänturpa jos toinenkin.

Sveitsissä osa 2

2011-08-03T17:28:00.003+03:00

Jättimäinen hattarapilvi sumensi näkyvyyden ja otti vuoren lisäksi vangikseen seuraavalle asemalle innokkaasti pyrkivän kolmikon. Samalla tuulen yltyminen enteili vain yhtä asiaa - hetken päästä taivaalta puski lunta ja rakeita sellaisella voimalla, että repusta oli kaivettava päälle suojavarusteita. Tällä välin pulujen, rapujen ja ötököiden asuinkoloista kiinnostunut Alvar löysi Ranskanbulldogin mittoihin sopivan murmelin kolon. Onneksi nopea kouluttaja ehti estää yllätysvierailun.

Muhkea hattara ei näyttänyt haihtumisen merkkejä, joten kolmikko päätti keskeyttää vuoren valloituksen ja palata takaisin auringonpaisteeseen. Seuraavana määränpäänä oli lampi, jonka kiertämiseen oli arvioitu kuluvan aikaa noin 40 minuuttia. Omistaja ja Kouluttaja enteilivät, että matkan varrella Alvaria odottaisi yllätys...

Kuva. Alvar ja Omistaja valloittamassa Titlis vuorta.

Sveitsissä osa 1

2011-08-01T19:53:00.011+03:00

Pilvinen sää ja kuurosateet jämähdyttivät alppien valloituksesta haaveilevan joukon läheisille ulkoilureiteille ja fondue patojen äärelle. Ja vaikka Alvaria eivät sadekuurot näyttäneet pahemmin haittaavan, ylhäällä vuoristossa viileä sää ja kova tuuli tekevät olosuhteista ikävän. Titlis vuoren korkeimmalla huipulla 3239 m oli pahimmillaan 30m/s puhaltava tuuli ja pakkasta noin -10 astetta. Kaiken lisäksi pilvet estivät näkyvyyden täysin - näytti siltä kuin koko vuori olisi ison valkoisen pilvenhattaran vankina. Onneksi tilannetta oli mahdollista seurata reaaliaikaisesta tv-lähetyksestä. Seuraavana aamuna aikaisella lenkillä sää näytti sen verran lupaavalta, että reppu ja innokas Alvar pakattiin matkaan.

Alhaalla köysiradan maksupisteellä oli joukoittain ihmisiä, mutta vain yksi Ranskanbulldoggi. Pienen koiran meno/paluulippu Trübseehen maksoi 7 Sveitsin frangia (noin 6,40 EUR). Köysiradan jonossa uteliaat turistit kyselivät Alvarin taustatietoja kuten rodun, lipun hinnan ja nimen. Köysiratamatkasta täpinöissään ollut nuorimies ei ehtinyt kiinnittää mihinkään muuhun huomiota kuin läpinäkyvään palloon, johon edellä jonottaneet ihmiset hyppäsivät kyytiin. Hetken päästä myös Omistaja, Kouluttaja ja ikionnellinen Alvar matkasivat kohti yläilmoja.

Kuvat. Köysirata -vaunun huikea kyyti ja upeat maisemat olivat vertaansa vailla.

Köysirata -kyydin jälkeen matka jatkui patikoimalla ensin loivaa ja tämän jälkeen jyrkkää rinnettä ylös. Ja kuten alhaalla enteilimme sää oli puolipilvinen ja näkyvyys hyvä. Vuorella saattoi kuulla lehmänkellojen vaimean soinnin, joka kantautui alarinteiden vehreiltä laidunalueilta. Urhea vuoristokoira johdatteli Kouluttajaa ja Omistajaa yhä ylemmäs vuorenrinnettä... Kunnes kolmikko huomasi kävelevänsä pilvissä.

Matkalla Sveitsiin

2011-07-31T23:27:00.003+03:00

Alvarin viime päivät ovat olleet lomailua sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä kaupungissa olo on melkein kuin kotosalla olisi. Ihmisiä tulee ja menee, ikkunasta kantautuu tuttuja ääniä ja kadut ovat kuumuutta lukuun ottamatta aika lailla samanlaisia. Ulkoillessa tapaa erilaisia koirakavereita ja ihmisiä, jotka vaihtavat ohimennen muutaman sanan. Eikä kielimuurista ollut tietoakaan kun Alvar teki tuttavuutta muotikaupungin kaunottarien kanssa. Oli kuitenkin aika sanoa hyvästit kaupunkielämälle ja siirtyä uusiin maisemiin...

Matka Italiasta EU-rajojen ulkopuolelle Sveitsiin käynnistyi puolipilvisessä ja lämpimässä säässä. Virkeä Alvar ei malttanut ottaa autossa nokosia, sillä tuttu moottoritie vuoristoisine maisemineen sai nuorenmiehen pörisemään tyytyväisyydestä. Tosin reilun tunnin "etananvauhtia" jonotus moottoritiellä 15 kilometrin pituiseen tunneliin vaati kärsivällisyyttä kaikilta autojonossa olevilta. Jonon seisoessa paikoillaan päätti eräs rohkea omistaja ulkoiluttaa koiransa moottoritien penkalla. Ihan moiseen kokeiluun turvallisuuden ja sääntöjen nimissä ei sentään meillä ryhdytty.

Onneksi hitaasti kulkevassa jonossa maisemat paranivat paranemistaan.

Useita tunteja myöhemmin matkalaiset saapuivat Sveitsin Engelbergiin- lämpöasteita juuri sopivasti 13, upeat alppimaisemat sekä ulkoilureitit suoraan nenän edessä. Ei hullumpi paikka!

Bella Alvarin paluu kaupunkiin

2011-07-27T11:02:00.003+03:00

Milano ja sen lähialueet ovat kaupunkielämään tottuneelle koiralle oivallisia matkailukohteita, kunhan vain huomaa vältellä keski- ja iltäpäivien kuumuutta sekä ruuhkaisempia alueita. Auringon kuumentamaa asfalttia on myös hyvä vältellä ja näin suosia varjoisia kadunpuolia. Aivan samat säännöt kuin kotikulmilla kesäaikaan. Osalla nurmialueista on koirankielto -kylttejä, mutta ulkoiluun sallittuja puistoja ja tarpeellisia vesiposteja löytyy sieltä täältä.

Milanosta noin 50 kilometrin päässä sijaitsevassa Bergamon kaupungissa Alvar oli yhtä kiinnostava nähtävyys kuin vuorella sijaitsevan vanhan kaupungin tunnettu aukio Piazza Vecchiai. Ei ulkoilua etteikö joku kadulla kulkeneista olisi vaihtanut muutamaa sanaa kaukaa saapuneelle vieraalle. Bella sanaan oli myös tottuminen. Kaupunkilaisten mukaan Ranskanbulldoggi on harvinainen nähtävyys kotikaduilla, sillä koirarotu ei ole kuuleman mukaan yleinen täällä päin Italiaa. Ehkäpä kuuluisat muotitalot äkkäävät nostaa tyylikkään Ranskanbulldogin catwalkeille.

Kuva. Bergamon vanhaan kaupunkiin kulkeva Funicolare on myös sallittu pienille koirille kuonokopassa.

Kuva. Oma yksityinen vehreä puutarha on arjen luksusta.

Ranskalaisia juustoja ja ötököitä

2011-07-24T23:21:00.002+03:00

Italian radiokanavan särinä ja Alvarin rähinä autostradan tietullimaksupisteen robottipuheelle "grazie arrivederci" enteili siirtymistä Ranskan rajojen puolelle.

Ympäristössä ei itse asiassa tapahtunut paljoa muutosta - uljaat vuoristomaisemat, lukuisat autotunnelit ja turkoosin sinisenä siintävä rantaviiva johtattelivat joukon Ranskan rivieralle nauttimaan raikkaasta välimeren ilmasta sekä letkeästä tunnelmasta. Unohtamatta tietenkään nuorenmiehen rakastamia juustonmaistelu -illanviettoja.

Ötökkäkammosta kärsinyt Alvar sai Italian rannikolla siedätyshoitoa siinä määrin, että Ranskan puolella erinnäköiset monijalkaiset maalla ja meressä viihtyvät otukset alkoivat olla pelottavuuden sijaan kiinnostavia. Alhaalla kuvassa rannalla - kolosta kurkkasi eriskummallinen ötökkä, jota Alvar siirtyi tarkkailemaan uteliaana turvallisen välimatkan päästä. Ja kuten tavallista. Mielenkiintoiselle kololle oli palattava päivittäin tarkastamaan lieneekö ötökkä kurkistelemassa turvapaikastaan.

Haikeaa haukuntaa

2011-07-20T22:40:00.007+03:00

Vuorenrinteellä sijaitseva Diano Castellon kylä oli päiväsaikaan hiljainen, vaikka puolipilvinen sää viilensi mukavasti mukulakivisiä kujia. Vanhojen kauniiden talojen rappusilla nuokkui siellä täällä erivärisiä ja näköisiä kissoja, mutta tällä kertaa kiersimme ne viisaasti kaukaa.

Alvar tallusteli kapeilla kujilla kuin olisi kävellyt niillä koko ikänsä - ehkä mukulakivet toivat mieleen omat tutut kotikadut Helsingissä. Vastaan ei tullut talon kulmaa etteikö reviiri olisi ollut jo merkittynä. Tosin Alvarin ohimarssin jälkeen omistajuus vaihtui ainakin hetkellisesti. Italialaisen kylän rauhallinen tunnelma ja mutkikkaat kadut olivat silminnähden Alvarin mieleen. Parvekkeilta ja talojen sisältä kuului koirien haukuntaa. Ehkä ne toivottivat kaukaisen vieraan tervetulleeksi kyläänsä.

Kuva. Mäessä olleen talon sisältä kuului haikeaa haukuntaa.

Kuva. Paikallinen puutarhuri tarjoili Alvarille raikasta vettä punaisesta ämpäristä.

Kuva. Utelias koira parvekkeelta ja Alvar vaihtoivat kuulumisia.

Italian rantaelämää

2011-07-16T08:57:00.002+03:00

Italian pienet rannikkokaupungit eivät ole varustettu viheriöillä puistoilla tai koirille sallituilla ihanilla hiekkarannoilla. Itse asiassa nurmikolla kävely on kaikkialla kielletty ja rannoilla pulikointi tuo sakot. Näillä kriteereillä voidaan ehkä todeta, että Italian Riviera ei ole mahtavin paikka lomailla koiran näkökulmasta jos siis rakastaa puistoilua ja meressä uimista.

Alvaria kiellot eivät häirinneet sillä kaduilla, kujilla ja erinäisissä pöpelikössä liikuskeli mielenkiintoista porukkaa. Kohtaaminen paikallisen kissan kanssa päätyi melkein ikävästi, sillä kotitaloaan vartioinut kolli ajoi hyvää tahtoneen Alvarin ja Omistajan käpälämäkeen sellaisella tyylillä, että kaksikko sai ottaa tosissaan jalat alleen. Lähitalossa asuva Donna sen sijaan näytti vihreää valoa Alvarin Suomalais/Ranskalaiselle charmille. Kaverukset vaihtoivat kuulumisia myös parvekkeelta käsin.

Ja vaikka puistoilu ja uiminen eivät olleet sallittuja ei ollut mitenkään tavatonta nähdä lemmikkejä illallistamassa isäntäväkensä kanssa ruokapöydän alla. Eikä mukana olo jäänyt pelkäksi pöydän alla istuskeluksi - pieneltä lautaselta tarjoiltu pasta-annos vei kielen varmasti mennessään.

Ja minne ikinä Alvar on mennytkään on vastaanotto ollut erittäin ystävällistä.

Kuva. Aamuväsymystä.

Kuulumisia

2011-07-11T16:55:00.002+03:00

Päivät Toscanan lämmössä ovat kuluneet vallan mainiosti. Peuraa ja rusakkoa vilahtelee tämän tästä pitkin peltoja kuin tilauksesta. Tosin viime kerran innostuminen ja juoksentelu päättömästi toi täydellisen kiellon moiselle toiminnalle. Ruokapuolessakaan ei ole ollut valittamista - mozzarellaa ja parmankinkkua on ollut tarjolla joka päivä.

Toisaalta alvariinsa juokseminen ja talon 24/7 vartiointi ovat verottaneet voimia. Ja niinhän se on - lomalla kuuluu välillä ottaa myös rennosti vaikkapa päiväunien merkeissä.

Kaksi häntää heinikossa

2011-07-09T15:20:00.010+03:00

Varhaiselta aamulenkiltä palasi takaisin hengästynyt, mutta ikionnellinen Alvar. Avainsanoja olivat; kello viisi aamulla, kaksi korvaa ja häntää heinikossa, takaa-ajo sekä ammattimainen harhautus.

Ylhäällä mutkikkaan metsätien takana pienen vuoren tasanteella korkea heinikko ja pensaat peittivät hyvin näkyvyyden. Yökaste oli raikastanut ilman ja maaston tehokkaasti. Tarkalla ja erehtymättömällä hajuaistilla varustettu Alvar viis veisasi näköesteistä kun taas muut yrittivät tiirailla pitkin matkaa ympärillä olevia näkymiä. Sillä sekunnilla heinikosta näkyi kaksi korvaa. Seuraavalla sekunnilla edellä juoksi vikkeläkinttuinen peura, perässään lihaksikas Alvar. Estelyt jäivät yritykseksi kun jo heinikossa vilkkui peräkanaa kaksi valkeaa häntää.

Ensimmäistä kertaa eläessään moiseen ihmetykseen törmännyt kaupunkilaiskoira näytti olevan helppo pala koneneelle metsäneläimelle. Yksi ammattimainen harhautus ja häirikkö oli pyritsetty kannoilta. Tällä kertaa saatiin huokaista helpotuksesta. Mikä parasta - takaisin talolle palasi yhtä monta ikionnellista ulkoilijaa kuin lähtiessä.

Kuvat. Aamulenkillä kukonlaulun aikaan.

Tervetuloa Toscanaan

2011-07-07T18:26:00.007+03:00

Vanhan talon viileä kivilattia oli kutsuva kun ulkona kuumotti 35 asteen helle. Tällä kertaa kaukaiseen vieraaseen oli varauduttu Italialaisella härännahkaisella puruluulla - tervetuloa Toscanaan. Kyllä nyt kelpaa pötkötellä keskipäivän kuumuutta paossa pensasaitojen varjossa nahkaluuta mutustellen.

Nopea katsaus lähialueeseen paljasti, että viereisen talon pihassa uhitteli kaksi isokokoista koiraa, joista oli järkevintä pysytellä riittävän kaukana. Kaiken onneksi jykevät aidat pitävät reviirinvartijat visusti omalla tontillaan.

Varhaiset aamulenkit yökasteen virkistämässä oliivipuu -jyrkänteillä ja läheisessä metsässä ovat mahtava avaus päivään. Palataan niihin vielä myöhemmin...

Kuva. Kuuman auringon alla.

Tyylitietoiset koirakansalaiset

2011-07-06T00:52:00.005+03:00

Vanhan rakennuksen isoista ikkunoista tulvi sisään erikoisia ääniä ja hajuja, joista tiesi hyvin olevansa visiitillä Venetsiassa. Huoneen uuden karhea kokolattiamatto oli mitä oivallisin paikka venytellä matkan kangistamia jäseniä ja varistella viimeisiä talviturkin rippeitä.

Iltakävelyä Venetsian kapeilla kaduilla ei kannata jättää väliin. Juomia ei tarvitse välttämättä kantaa mukana, sillä kadunvarsilla olevista kahviloista ja pienistä elintarvikeliikkeistä voi tehdä ostoksia. Ohi kiitävät veneet, vanhat erinäiset portaat, lämmin merituuli ja näyteikkunoiden kirkkaat valot johdattelivat matkalaisia ristiin rastiin yli siltojen ja Piazza San Marcon väenpaljouden. Rialton sillan kupeeseen oli mukava pysähtyä hetkeksi seuraamaan kaupungin iltaelämää. Merkille oli pantavaa, että paikalliset koirakansalaiset olivat lähteneet liikenteeseen viimeisen päälle laitettuna - turkit, otsatukat ja tassukarvat huolellisesti kammattuina.

Matkaa kertyi, jos ei kilometreissä niin ainakin ajallisesti melkoisesti. Parin tunnin lenkin jälkeen tassu painoi jo siinä määrin, että oli aika palata keräämään voimia seuraavaan päivään.

Kuva. Kiireetön lepohetki yöllisellä Venetsian kadulla. Kylkeen törmänneellä torakalla oli kiirettä.

Venetsian bambino

2011-07-05T23:31:00.002+03:00

Vesibussilinja numero kaksi parkkeerasi laituriin kreivin aikaan, sillä kuuma iltapäivän aurinko porotti armottomasti Venetsian pilvettömän taivaan yllä. Kiireisimmät turistit ja muutama paikallinen rynnivät vesibussin kyytiin sellaisella vauhdilla, että fiksuimmat odottavat visusti vuoroaan tassujen ehjänä säilymisen nimissä. Itse asiassa kulkupelissä oli viime vuoteen nähden enemmän tilaa, joka mahdollisti rynnimisestä huolimatta loistavat paikat Alvarille sekä laukuille.

Vesibussin puskiessa ruuhkaisessa kanavassa eteenpäin - pyyhki viileästi puhaltava merituuli hien otsilta. Tyytyväinen Alvar heittäytyi vuoroin selälleen - vuoroin kyljelleen, joka sai paikalliset huokailemaan "Bambinoa" kuorossa. Eikä ihme. Vain Ranskanbulldoggi osaa rentoutua ja järjestää näytöksen muuten melko tylsälle venematkalle. Huokailujen lisäksi eräs matkustajista rohkeni tiedustelemaan, onko Ranskanbulldoggi "kiltti" koirarotu. Lattialla pötköttelevää Alvaria katsoessa vastaus oli kyllä.

Alppien lumoa

2011-07-04T15:57:00.010+03:00

Satojen kilometrien pituinen Autobhanin tasainen humina vaihtui jyrkkiin ylämäkiin ja kaarteleviin alamäkiin -alppiteitä kurvaillessa. Auton viileän kuiva ilmastointi suljettiin ja tilalle tulvi kattoluukusta raikasta aitoa happea. Upeat maisemat, raikas ilma ja lintujen iloinen laulu herättivät Alvarin sikeästä autobhan -unesta seuraamaan matkan kulkua.

Salzburgissa Maria Almin pienessä noin 2000 asukkaan Itävaltalaiskaupungissa porotti aurinko täydeltä terältä. Moiset shortsikelit pakottivat ensin pohtimaan ja myöhemmin perumaan Alvarin visiitin hiistohissillä ylös vuorelle, vaikka huipulla paikallinen terrieri tiiraili pilvenhattaroiden lipumista sinisellä taivaalla. Menetys korvattiin kävelemällä samaista reittiä ylös jalkapelein - kunnes... Ison upean vuoren laitamaa sivuavan niityn laidalta kuului armoton huuto. Niin kova, että Omistaja joka tuli edellä meneviä kiipeiliöitä pitkän matkaa perässä kuuli huudon paikallisen kirkon pihalle. Varmuuden vuoksi reittiä muutettiin toisaalle.

Itävalta on yhä Alvarin ehdoton numero yksi. Raikas viileä ilma, luonto ja näkymät tekevät paikasta ainutlaatuisen suosikin. Mitä korkeammalle vuoristossa pysähdyimme katselemaan maisemia, sitä innostuneemmalle nuorimies vaikutti. Jyrkät vuorenseinämät ja alas viettävät jyrkänteet eivät Alvaria huimanneet. Päin vastoin.

Puuskutusta ja tuhinaa

2011-07-03T22:50:00.011+03:00

Würzburgin kaupungin vanhojen talojen kulmalta kuului innokasta puuskutusta ja tuhinaa, joka oli selvästikin osoitettu Alvarille. Katua pitkin lähestyi juoksujalkaa puolivuotias Ranskanbulldoggi -poika, joka tervehti kaukaista sukulaistaan heittäytymällä ensin useita kertoja selälleen ja tämän jälkeen jakelemalla märkiä ranskanlaistyyppisiä poskisuudelmia. Alvarin puolelta vastaanotto oli lämmin, mutta ei ehkä kuitenkaan yhtä iloisen heittäytyvä. Iloiselle Würzburgin pojalle oli sanottava kuitenkin nopeasti "Auf Wiedersehen".

Kuva. Nopea poseeraus Würzburgin vanhalla sillalla.

Täältä tullaan Eurooppa

2011-07-01T22:47:00.017+03:00

Alvarin Samsonite laukkuun pakattiin kaksi pyyhettä, kosteuspyyhkeitä silmäryppyjen puhdistamiseen, lääkkeitä, harja, Firenzen pallo, nahkaluita ja ruokaa.

Finnlinesin laivan koirakäymälä kannella seitsemän saa tällä kertaa vähemmän pisteitä kuin seitsemän. "Hiekkalaatikoita" oli laivalla vain toisella puolella kantta, hiekka oli pyöreitä liukkaita kivenmurikoita, sekä laivan Internet -sivuilla mainostettu tuikitarpeellinen oksa oli jäänyt metsään.

Koirakäymälämiinuksen lisäksi Omistaja jakeli sormenheristyksiä perheelle, joka matkusti eroahdistuksesta kärsivän koiran kanssa. Aamuherätys koiranräksytykseen ei ole miellyttävämpiä kokemuksia, eikä illan lukuhetki yhtäjaksoisen haukunnan soidessa taustalla ollut järin mukavaa. Saman käytävän hyteissä asuvat saivat toki kaikki nauttia ilta- ja aamuauringon lisäksi samasta elämöinnistä.

Kaikesta huolimatta Alvarin laivamatka sujui varsin mukavasti merituulta haistellen ja ohi lipuvia rahtialuksia tarkkaillen. Herkulliset juusto- ja makkaratuliaiset illalliselta olivat tällä kertaa laivamatkan kohokohtia.

Tavallista

2011-06-30T00:52:00.000+03:00

Alvarin viikko on pyörähtänyt käyntiin ihan tavallisissa merkeissä. Pulun koti on yhä ykkönen - kujan suulle hiippailee hipi hiljaa tuhiseva Alvar. Jos pulu ei ole kotosalla osaa älykäs nuorimies tiirailla katonharjalle, josko naapuri istuskelisi paistattelemassa päivää taivaan sinessä.

Kuten useilla ihmisillä myös Alvarilla kesäkuun lopun valoisat yöt ovat sotkeneet unirytmin. Kello kolmen aikaan yöllä kuuluu rapinaa sieltä täältä eikä pöllön sekä kurpitsan kanniskelu lopu kuin vasta kukon laulun aikaan. Omistaja ei ole moisesta toiminnasta järin tyytyväinen.

Irtokarvahepuli

2011-06-25T16:22:00.003+03:00

Talviturkki on vaihtunut uuteen vaaleampisävyiseen kesäturkkiin. Irtokarvaa on piisannut paljon ja sitä on levinnyt kaikkialle. Muun muassa autopesun työntekijä kertoi, että takaosan verhoilua oli työstetty karvoista pitkän tovin. Niin tai näin, Alvarin hepulit ovat ainakin lisääntyneet uuden upean kesäturkin myötä.

Kuva. Hepulin hetki sitten saanut Ranskanbulldoggi näyttää tältä! (punertava turkki kaulan alueella on muisto uintiretkestä punainen kaulapanta yllä)

Koirapuistovierailu 8

2011-06-21T20:33:00.008+03:00

Melko raskaasti liikennöidyn Sörnäisten Rantatien varrella sijaitsee Väinö Vähäkallion puiston koira-aitaukset isoille ja pienille koirille. Liikenteen melu ja sen mukanaan tuomat saasteet melkein unohtuvat vertaansa vailla olevien maisemien viedessä huomion toisaalle. Autojonojen humina, huoltoasemien valot ja Merihaan jykevät talot luovat suurkaupungin tunnelmaa.

Nurmikenttä, istutetut puut ja jättimäiset puunrungot tekevät muuten karusta puistosta viihtyisämmän. Raikas merituuli puhaltaa suojattoman alueen yli juuri sopivasti. Alue on siisti, lapiot sekä aidat ovat ehjiä ja omistajien lekotteluun on tarjolla puistonpenkkejä.

Puistossa ulkoilee kohtuullisen paljon koiria, joten leikkikavereista ei ole yleensä pulaa. Omat aitaukset isoille ja pienille koirille ovat piste iin päälle.

Raskaan työn raataja

2011-06-19T06:21:00.005+03:00

Tässä sitä ollaan tyytyväisenä, tarkkana ja työhön uppoutuneena. Onneksi ruokapuoli oli hoidettu mallikkaasti työnantajan puolesta, sillä raskas työ vaatii proteiinia, hiilihydraatteja, sopivasti rasvaa sekä raikasta vettä. Seuraavana aamuna uni maitti niin, että nuorimies oli käytävä herättelemässä seuraavaan työpäivään.

Se on perjantai!

2011-06-17T17:28:00.006+03:00

Ne ovat jälleen täällä - helle, furunkkelit ja tietysti perjantai.

Keskimmäiseen haittaan on auttanut kouluttajan suorittama aktiivinen varvashuuhtelu ja huolellinen kuivaus. Kaksi muuta ovat pelkkää plussaa, sillä viikonlopun vietto sujuu ihan mukavasti meressä polskutellen ja uuden tuulettimen viileästä puhurista nauttien.

Omistaja tosin vinkkasi, että viikonloppuna on myös tiedossa töitä hevosvoimien muristessa alla. Palataan siihen vielä myöhemmin... Sen verran jo kuitenkin, että hevosvoimat ja pizza kulkevat käsi kädessä!

Pelottavaa touhua

2011-06-15T18:17:00.007+03:00

Järjestyslain mukaan sen neljännen luvun ja 14 § kerrotaan seuraavaa:
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

Keskustassa vapaana ollut koira hyökkäsi suoraa päätä kytkettynä olleen Alvarin kimppuun. Rytäkässä kouluttaja satutti kätensä, omistaja jähmettyi toimintakyvyttömäksi ja pelko kasvoi entisestään vapaana juoksenteleviin agressiivisiin koiriin.

Ja niitä riittää. Törmäsin yhden päivän sisällä neljään henkilöön, jotka ulkoiluttivat koiriansa vapaana. Yhdellä alueista sijaitsee suosittu lasten leikkialue jossa kulku on yleistä sekä ihmisten, että koirien osalta. Edes vilkasliikenteiset tiet eivät hillitse holtitonta vapaana kirmailua. Meno Helsingin keskustassa muistuttaa villiä länttä, vaikka laki määrää aivan jotain muuta. Pelottavaa touhua!

Arkista viilentelyä

2011-06-11T23:39:00.002+03:00

Alvarin viikko on sujunut arkisissa eli ihan tavallisissa merkeissä - pötköttelyä, ulkoilua, uintia, herkuttelua, jalkakylpyjä ja pulun kotiovella piipahtamisia. Ei siis mitään uutta kerrottavaa. Tai ehkä sen verran, että KUUMUUTTA vastaan alettiin taistella teknologian suomin keinoin. Kouluttaja kävi hankkimassa Alvarille oman Dyson tuulettimen. Nyt kyllä kelpaa.

Makuhermoja hivelevä viikko

2011-06-09T23:41:00.006+03:00

Omistaja odottelee soittoa eläinlääkäriasemalta - varauksessa on kaksi pussia kuivaraksuja. Alvarin mielestä asian kanssa ei ole kiirettä.

Syy on helppo arvata, sillä tarjolla on ollut viime päivinä erityisen herkullisia (koti)ruokia ja vähemmän raksuja. Esimerkiksi makuhermoja hivellyt torstain illallinen siivittää upeasti kohti viikonlopun seikkailuja. 400g naudan paistisuikaletta sopiviksi suupaloiksi viipaloituna sekä aitoa Italialaista mozzarellaa. Mitäköhän ruokaa huomenna on tarjolla?

Edit: eläinlääkäriasemalta tuli aamulla tekstiviesti. Ruoat ovat noudettavissa!

Tärkeä hankinta

2011-06-05T11:02:00.001+03:00

Kouluttaja selittää, kuvailee ja pohtii ääneen tärkeää asiaa. Alvar kuuntelee tarkkaavaisesti. Omistaja toimi paparazzina. Kuva on salaa otettu ja tällä kertaa ilman tähtäystä. Niin ja se kouluttajan tärkeä asia koski uuden pölyimurin hankintaa. Sehän kiinnosti Alvaria, sillä imurointi on kotitöiden ehdoton hitti.

Pulu, pulu, pulu

2011-06-02T17:09:00.007+03:00

Omistaja ja Kouluttaja ovat täysin tietämättömiä kaikista upeista koloista, nurkista ja kujista, joita on useita arkisen kurkureitin varrella. Viime viikolla Alvar löysi kotipihan talojen välistä hämärän tunnelimaisen kujan, jossa asuu pulu. Löytö oli sen verran mielenkiintoinen, että tunneli on käytävä tarkistamassa vähintään kerran päivässä ihan vain ohikulkeissa. Ja joka ainoa kerta pulu on ollut kotona.

Kun Alvar poistuu hämärän kujan suulta, tepastelee pulu tunnelin suulle, lehahtaa lentoon ja istahtaa läheiselle katonräystäälle. Sieltä se katselee tuttavallisesti sen kotirauhaa häiritsevää Alvaria.

Kuva. Pulu on taas kotona.

Kuva. Omistajan käskyä on toteltava ja city pululle on annettava kotirauha.

Kuumuutta ja kadonneen vesipullon muistelua

2011-06-02T10:01:00.001+03:00

Aurinko paistaa otsaan, selkään, asfalttiin ja auton takaikkunaan. Hikeä pukkaa ja häikäisee - läähätyksestä nyt puhumattakaan. Ei ulkoiluja enää ilman nurmikkopötköttelyä, varjoisia kadunpuolia, katumakoilua ja vesipulloa. Tämän tästä aina mahdollisuuksien mukaan on käytävä pulikoimassa rantavedessä.

Hieno Kaivopuiston erikoisnäyttelystä lahjaksi saatu Ranskisyhdistyksen leimalla varustettu pullo jäi viime kesänä Tervasaaren koirapuistoon hetkeksi, jolla välin joku vesipulloa kipeästi tarvitseva oli ottanut sen mukaansa. Kantakoon nyt mukanaan hyvillä mielin raikasta vettä koiralleen ja muistoa Alvarin ensimmäisestä oikeasta koiranäyttelystä vuodelta 2008.

Kuva. Aurinkoa joka suunnasta.

Onks toi meidän dösä?

2011-05-29T21:38:00.003+03:00

Alvar matkustaa melko harvoin dösällä, sporalla tai metrolla Helsingin keskustassa, sillä suosituimmaksi tavaksi on muodostunut siirtyä paikasta toiseen kävellen tai pidemmän matkan sattuessa omalla autolla. Matkat edellä luetelluilla kulkuvälineillä ovat olleet lyhyitä ja nopeita pyrähdyksiä. Kauan aikaa sitten eräällä junamatkalla Helsingistä Turkuun innostusta ja mielenkiintoa riitti Pasilan asemalle asti - loppumatka oli tylsistymistä männynlatvoja laskien, vaikka eläinvaunu oli jokaista lattiapaikkaa myöden täynnä. Vain lyhyet matkat julkisilla ovat Alvarin mieleen.

Koska Alvar on pyrkinyt aktiivisesti kohdalle pysähtyneiden linja-autojen kyytiin, päätti Omistaja erään kerran nopeuttaa matkaa hyppäämällä linjalle 18 Töölöstä Kruununhakaan. Pysäkillä kulkupeliä odotellessa, Alvar taas päätti juosta linjan 14B takaovesta sisälle. Onni onnettomuudessa, että taluttimen lenkki oli tikukasti ranteen ympärillä. Muussa tapauksessa nuorimies olisi saanut matkata melko varmasti yksin Eiraan.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Kelpo matka ja mikä parasta - nopea.

Hyvältä tuoksuva tasku

2011-05-24T19:37:00.000+03:00

Mikä löytö. Viikon piristys. Ulkoilujen pelastus. Kassajonossa olisi voinut kuvitella olevansa Suomen rajojen ulkopuolella mahdollisesti Yhdysvalloissa, sillä hyvältä tuoksuvia pieniä roskapusseja voi ostaa rapakon takaa. Koiran(Alvarin)omistajan ilo on pienestä kiinni - hyvältä tuoksuva tasku saa hyvälle mielelle.

Täydellinen kevätretki

2011-05-22T15:13:00.001+03:00

Aurinkoinen kevätretki metsään alkoi vilvoittelulla valkovuokko -kedolla.

Ja päättyi ihoa hellivään ja kauttaaltaan viilentävään mutakylpyyn.

Torstai on touhua täynnä

2011-05-20T00:30:00.002+03:00

Torstain aikainen aamu alkoi poskivilloihin tarttuneen punkin poistolla kätevillä punkkipihdeillä, jolla jalkojaan heilutteleva musta vapaamatkustaja saatiin siististi irti ihosta. Iljettävä otus oli hautautunut ovelasti tuuhean karvapeitteen uumeniin. Onneksi aamuinen poskipuristelu paljasti pullean verenimijän. Punkkeja vastaan on nyt suojauduttu yrtti -pannalla.

Jos aamu alkoi hieman epämukavasti, sujui alkuilta sitäkin paremmin. Alvar törmäsi koirapuistossa aivan mahtavaan painikaveriin - sellaista menoa ja törmäilyä ei ole nähty aikoihin. Nuorella, hieman päälle vuoden ikäisellä paimenkoiralla riitti intoa ja kuntoa peuhata puhisevan bulldogin kanssa. Periksiantamaton kaksikko makasi hietikolla toistensa päällä vuoron perään kunnes alakynnessä ollut puski itsensä jälleen vauhtiin. Touhulle ei näkynyt loppua.

Puiston portista tallusteli ulos läähättävä, pölyinen ja kuolainen nuorimies.

Harmautta

2011-05-18T21:59:00.002+03:00

Mistä tunnistaa iäkkään Ranskanbulldogin? Harmaasta leukaparrasta.

Mistä tunnistaa Ranskanbulldogin, joka työntää kuononsa joka paikkaan? Harmaasta leukaparrasta ja likaisesta kirsusta.

Rennon tyypin kuvatus

2011-05-15T19:14:00.001+03:00

Olen vieraillut eräällä remonttityömaalla pitkin kevättä tarkistamassa työn jälkeä ja sen etenemistä. Ja kun liikkuu näiden kahden kanssa kyseisillä mestoilla - yleisimmät sanat ovat olleet "ei", "ei saa", "seis", "paikka", "stop", "tänne", "irti" jne. Aika kielteinen asenne sanoisin.

Meikäläisen mielestä remonttityömaalla parasta ovat pyöriminen pölyisellä lattialla, työmiehille uhittelu, nojailu maalattuihin pintoihin, ämpäreiden sisällön tutkiskelu, vuorivillan maistelu ja juoksentelu avoimista ovista ulos. Ottaisivat oppia. Työhön ja asioihin voi suhtua rennosti. Ja heiii - pölykin lähtee pyyhkimällä.

Kuva. Ilmeestä tunnistaa rennon tyypin.

Fiksu herkkusuu

2011-05-14T19:19:00.001+03:00

Herkkukaapin saranat ovat narahdelleet ahkerasti, sillä kevät on tuonut mukanaan ruokahalun. Vihdoinkin. Lisääntynyt D-vitamiinin saanti on myös edistänyt matemaattisia kykyjä. Fiksu nuorimies on oppinut oivallisen keinon saada herkkuja yhden aterian aikana kahteen kertaan. Ei siinä sen ihmeempää ole, kun syö ensin puolet ateriasta ja juoksee kaapille vaatimaan palkkiota, jonka jälkeen on hyvä palata loppujen äärelle ja sieltä uudelleen keksipurkille.

Kouluedistymisestä pari keksiä on pieni hinta!

Kevään kynnyksellä

2011-05-07T18:10:00.006+03:00

Kesä, kärpäset ja vilvoittava vesi - voisi kuvitella tästä kuvasta. Itse asiassa Alvar lähti kahlaamaan mereen innokkaasti kunnes huomasi, että vesi on jääkylmää. Iik!

Kahlailun lisäksi tutussa puistossa riitti menoa ja meininkiä. Pitkän talven jälkeen oli ilo jälleen tavata vanhoja tuttuja. Mikä lauantai...

Paluu tarkkailupaikoille

2011-05-02T19:28:00.004+03:00

Olenkin tuossa aiemmin tullut maininneeksi erilaisista tarkkailuun hyödynnettävistä kätevistä muureista, portaista, ikkunalaudoista ja kivetyksistä. Fiksut arkkitehdit ja suunnittelijat ovat osanneet toteuttaa noita oivallisia Ranskanbulldogin mittoihin sopivia pisteitä.

Täällä meikäläisen kulmilla on porukkaa jo sen verran liikkeellä, joten tarkkailtavaa riittää. Ohikulkiessani aivan kotikulmillani, muistin tyyliini ja arvolleni sopivan uusklassismia edustavan huippupaikan - tuomiokirkon jykevät portaat ja tasanteet. Täältä näkee pitkälle, vaikka omaisikin lihaksikkaat tumppijalat.

Kuvassa - meikäläinen tiirailee alapuolella poukkoilevia ihmisiä kun taas Omistaja ehti pongata Aleksanterinkadulla avatun jäätelökioskin. Neljä tarkkaa silmää ja kuusi jalkaa ovat tehokas yhtälö tässä hommassa.

Poseeraus pelikentältä

2011-05-01T07:29:00.004+03:00

Jalkapalloharrastajan ammattimainen poseeraus pelikentältä. Laitapuolustaja Alvar, upea Adidas vappupallo ja mahtava toukokuun sää.

Nykyaikaisen vappupallon lumoissa

2011-04-30T19:40:00.009+03:00

Ihmiset parveilevat kaupungin kaduilla valtoimenaan siis ihan samoilla, jossa minäpoika kuljen uuden vappupallon kanssa. Siis onhan noilla ihmisillä tuiki tavallisia heliumilla täytettyjä upeanvärisiä tuulessa leijuilevia vappupalloja, mutta sanoisin - vanhanaikaista.

Itse asiassa, olin jo hieman huolissani kun kauppamatkalla auton kyytiin ei sullottu edellä kuvattua normipalloa. Kaikkina edellisinä vappuina minulla on ollut oma heliumpallo, jonka kanssa on ollut ihan mukava nyrkkeillä nojatuolilta käsin. Tämän lisäksi Omistaja on puhaltanut pyörtymisen uhalla vähintäänkin 30 ilmapalloa, jotka olen tuhonnut muutamissa minuuteissa. Kyseinen sarjapaukuttelu on ollut Omistajan ja Kouluttajan vapun kohokohtia.

Iltapäivällä aloin jo olla varma, että vappuun lienee sisältyvän vain herkulliset syötävät ja kaulaan pyöräytettävät serpentiinit, mutta. Tällä kertaa Omistaja ei alkanut puhkua ja puhaltaa 30 ilmapalloa täyteen ilmaa, vaan otti esille kauppakassista maailman ihanimman vappupallon - Adidas merkkisen!

Kuva. Alvarin nykyaikainen vappupallo (hampaanjäljillä).

Itävallan citykoirat

2011-04-27T04:12:00.001+03:00

Itävallan Wienissä kapeilla asuin- ja kävelykaduilla sekä kahviloissa oli kaikennäköistä koirakansalaista jos ei nyt ihan tungokseen saakka, niin kuitenkin sankoin joukoin liikenteessä. Ja koska Sascherkakku ja Würstelstand kioskit vetivät citykoiria Omistajineen puoleensa, ison puiston laidalla oleva "Hundzone" ammotti tyhjyyttään.

Kuva. Iso koirapuisto Wienin keskustassa.

Katukuvassa strasseilla koristellut -kaulapannat eri väreissä ja sievät kaupunkivaljaat olivat suosittuja. Kuvan komea Ranskanbulldoggi pötkötteli gourmet elintarvikeliikkeen edustalla tyylikkäässä punaisessa kaulapannassa.

Jotta yleiset puistot pysyvät siisteinä ja matkustaminen julkisissa kulkuvälineissä olisi turvallista on koiranomistajia ohjeistettu erilaisilla säännöillä.

Kuva. Jätöksien jättämisestä puistoon rapsahtaa 36 euron sakko. Ilmaisia pusseja on tarjolla katujen varsilla, puistossa ja koira-aitauksissa.

Kuva. Metrossa koiralla tulee pitää kuonokoppaa.

Hyvästi talvi

2011-04-21T03:15:00.002+03:00

Kevät tuo mukanaan paitsi hyvät ulkoilukelit myös muita positiivisia asioita kuten esimerkiksi - "pakkopaidat" pakataan pesukoneen kautta talviteloille. Kaksi villaneuletta, tuulta ja tuiskua pitävä vuorellinen takki sekä nopeasti päälle sujautettava lämmin mantteli. Alvar on tyytyväinen, sillä vaatteet eivät ole nuoren miehen aatteet.

Vaatteiden lisäksi vaihdetaan syys/talvi -kaulapannat kevät/kesä mallistoon. Omistaja selailee jo innokkaasti kaulapanta kuvastoja - valikoimaan on saatava hieman täydennystä. Mikä onkaan tämän kevään/kesän trendi?

Kiireetön lauantai

2011-04-17T13:42:00.004+03:00

On lauantai - leppoinen ja kiireetön hetki aamutuimaan Omistajan juttuja kuunnellen. Alvar ymmärtää lähes kaiken kuten muun muassa "mennään puistoon ulkoilemaan", "onko nälkä" ja "pian lähdetään Stockmannille". Ei hullumpia asioita näin viikonloppuna.

Kuva. Omistajan jutut ovat yleensä mielenkiintoisia.