Koiran vuosi

Paula Koivuniemi oli juuri äänessä Senaatintorilla kun Alvar, Omistaja ja Kouluttaja poikkesivat tarkastelemaan alkuillan tapahtumia kotikulmilla. Alvaria ei hyvä musiikki kiinnostanut, kun muutaman metrin päässä ärhenteli leikkisästi keskenään kaksi terrieriä. Myös muita koirakansalaisia oli vielä ilta seitsemän aikaan paljon liikenteessä. Lähipuisto on kuuleman mukaan suljettu aattoiltana, joten perinteinen Uuden Vuoden yön ulkoilu koirapuistossa ei tällä kertaa toteudu.

Alvarin tapahtumarikas koiran vuosi on päättymässä ja uudet seikkailut vuodelle 2011 alkavat. Onnellista Uutta Vuotta!


Kuva. Vuoden 2010 muistoja Italiasta. Vilvoittelua kivilattialla.

Kipeä takaisku

Mikä onneton takaisku - juuri ennen uutta vuotta. Lonkkakipu. Vaiva äityi, kuten aina ennenkin todella nopeasti. Kipu aiheutti sellaisen kiljunnan, että Omistaja ja Kouluttaja pelästyivät melkoisesti. Niin pelästyi myös Alvar, joka lähti kauhuissaan hakemaan turvaa ja lohtua Omistajasta ja Kouluttajasta.

Ensi töikseen Omistaja sai loihtia erilaisia tarjoiluja, johon puolikas kipulääke oli jemmattuna. Wigrenin nakki tai Ranskalainen pehmeä Chevre eivät kelvanneet. Seuraava vaihtoehto oli sujauttaa tabletti kielen päälle. Hyvä yritys, mutta Alvar piti etuhampaitaan tiukasti yhdessä eikä suostunut minkäänlaiseen yhteistyöhön. Kekseliäs Omistaja hyödynsi etuhampaiden yksiristikaksi välejä ja sujautti tabletin tyhjästä raosta sisälle suuhun. Jääräpäinen Alvar ei moiseen halpamaisuuteen suostunut vaan sylkäisi tabletin lattialle. Tällä välin Kouluttaja oli jo lupautunut poikkeamaan kaupan kautta hakemaan kalkkunaleikettä.

Tunnin nokosten jälkeen, Omistaja tarjoili muina miehinä uusintakierrosta jo tutuiksi käyneillä tarjoiluilla. Tällä kertaa normaalisti juustoja janoava Alvar ei voinut olla vastustamatta herkullisen Chevren pehmeää makua. Lepäily ja tehokas kipulääke tekivät onneksi nopeasti tehtävänsä. Seuraavat päivät tietävät rauhallista menoa ja suussa sulavia juustotarjoiluja.

Limpun siivu suupielessä

Aika usein nuorenmiehen suusta pilkottaa nahkaluun pätkä, pala putkiluuta ilman ydintä tai sukka. Joulun pyhinä Alvarin suusta pilkotti kieli... Ei kun siivu Maalahden limppua. Jos limpun siivun päälle oltaisiin sipaistu kunnon kerros voita, olisi se hävinnyt maisemista aika alta yksikön. Kun taas pihin Omistajan tarjoama kuiva käntty kulki suussa, piilotettuna nojatuolin alle ja peitteeseen käärittynä useita päiviä. Ehkäpä limpun siivu kieli on hävinnyt jo uudenvuoden aattoon mennessä?

Joulupäivä paukkupakkasessa

Perinteisellä joulupäivän kävelyllä paukkui pakkanen. Kadut uinuivat joulurauhaa. Vain Pohjoisesplanadi oli täyttynyt hiljaa maleksivista turisteista paksuissa talvitamineissaan. Alvar tutkaili kohmeessa olevien ihmisten menoa tutussa risteyksessä, kunnes matka jatkui Bulevardille.

Iltapäivän jo hämärtyessä Fredrikinkadulla, tervehti Alvaria maassa vaaniva terrieri. Liekö pakkasesta ja tuulesta johtuvaa. Koirasaldo jäi matkalla vain kolmeen. Omistaja oli varannut mukaan raitiovaunumatkarahaa kylmän varalle, mutta kotiin päästiin ihan mainiosti kävellen. Talojen suojassa pakkanenkin tuntui siedettävältä.

Jouluaaton väsyttämä nuorimies

Kuusen koristelu, viimeisten joulukukkien noutaminen tutulta kukkakauppiaalta kello 7 aamulla, joulukodin aktiivinen vartiointi röökimuijalta, joululahjojen avaaminen ja illallistaminen saivat nuorenmiehen vaipumaan unten maille jo ilta kymmeneltä. Tyytyväisenä ja maha pulleana pehmeään untuvatyynyyn pää upotettuna.

Hyvää Joulua

Mahtava maanantaipuistoilu

Mahtava maanantai. Ja erityisesti puistoilu hyvien kavereiden kanssa. Ensin puistoissa ei ollut ketään, mutta sitten paikalle saapui vauhdikas tyttö kerrallaan. Kaksi vauhdikasta tyttöä, intoa puhkuva nuorimies ja puhdas, juuri sopivasti upottava puuterilumi. Muutaman asteen pakkasessa riehakkaat kaverukset pärjäsivät mainiosti ilman villaneuleita, sillä moisella vauhdilla nousi hiki pintaan. Viime päivien paukkupakkaset on eristänyt nelijalkaiset, miksei myös ihmiset - tiiviisti sisätiloihin, joten virtaa riitti.

Leikkien lomassa kolmikko kävi pitämässä myös jöötä aidan vierustalla. Yleisesti hiljaa pysyvä Alvar rähjäsi muiden mukana. Etutassut aitaa vasten ja kumea haukunta pelotti ohikulkijat nopeasti tiehensä. Tai mahtoivatko ohikulkijat kiinnittää moiseen räyhäsakkiin edes huomiota? Omistajan havaintojen mukaan pelottelu kaikui nuorison kuuroille korville.

Operaatio lumivyöry

Helsinki on jälleen sankan lumituiskun kourissa - ihanaa, puhdasta ja höyhenenkevyttä lunta on kertynyt maahan useita senttejä. Operaatio "lumivyöry" sonnustautui lämpimiin talvitakkeihin ja suuntasi matkansa suorinta tietä puistoon. Kriittisimmät alueet kuten portinedusta ja kävelytie jäteastioille oli saatava pikaisesti aurattua.

Lihaksikas Alvar tarttui hampaillaan puiseen lumilapioon ja auttoi operaation muita jäseniä saamaan tehtävän suoritettua kunnialla eteenpäin. Joidenkin operaatioon osallistuneiden mielestä rähisevä avunanto oli niin ja näin - 15,5 kiloinen bulldoggi lumilapion kyydissä veti hauikset maitohapoille.

Kaikesta huolimatta operaatio "lumivyöry" sai työnsä valmiiksi nopeassa aikataulussa, joten aikaa jäi mukavasti paikkojen tutkiskeluun ja reviirin merkitsemiseen. Ja kuten vanhassa sananlaskussa todetaan "ensin työ, sitten huvi".

Fiksumpi joulupukki

Omistaja, tällä hetkellä toiselta nimeltään joulupukki - kävi pyörähtähtämässä korvatunturilla, toisin sanoen Stockmannilla. Viime jouluaattoa muistellen, täksi aatoksi on varattava useita pieniä paketteja kuusen alle, sillä toista kertaa sitä pettynyttä ilmettä ei halua nähdä kukaan. Tiedoksi vain Omistaja ja Kouluttaja - iso yllätys ei ole mitään. Myöskään takkeja, villaneuleita, tumppuja tai tossuja on turha kääriä kauniisiin papereihin - Alvar rinnastaa ne pehmeisiin niin kutsuttuihin "pitkäpunttikalsaripaketteihin". Kaiken paketoinnin ja puuhastelun ohella on edessä vielä kuusen hankintareissu Kauppatorille. Saas nähdä millaisen rähinän nuorimies saa aikaiseksi, kun tummansinisiin lämpöhaalareihin ja karvamyssyyn pukeutunut kuusenmyyjä alkaa kaupanteon Omistajan kanssa.

Turha reissu

Fiksu Alvar ymmärtää ihmisten kieltä - esimerkiksi sen milloin Omistaja kertoo lähtevänsä kauppaan. Mikä parasta moiset reissut eivät mene Alvarin mielestä aivan hukkaan, sillä toisinaan kauppakassiin on kertynyt ihan kelpo tuotteita. Juustoja, lihaa ja yönakkeja. Myös tällä kertaa eteiseen jäi herkkuja odottava Ranskanbulldoggi kun Omistaja pyyhälsi pakkasta ja viimaa uhmaten kauppamatkalle.

Kuten meilläpäin on tapana, ovella oli vastassa kauppakassitarkastusta tekevä tullimies. Ei yönakkien herkullista tuoksua, juustoista nyt puhumattakaan. Ostoksistaan innokas Omistaja kiskaisi esille uuden talvitakin - Alvarille. Pettynyt nuorimies parkkeerasi pöydän alle esittelytilaisuuden ajaksi. Turha reissu! Alvar inhoaa talvitakkeja.

Kuva. Uudessa manttelissa/takissa on (teko) turkiskaulus ja lämmin fleecevuori.

Siunattu Alvar

Perinteinen lemmikkien joulusiunaus järjestettiin Senaatintorilla tiistaina 7.12. kello 19. Siunauksen toimittivat Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnasta Pastori Maria Sirén ja Helsingin Ortodoksisesta seurakunnasta Isä Kalevi Kasala. Puhdas valkea lumihuntu teki puitteista tänä vuonna upean.

Siunauksen alkaessa kirkon edustalle kerääntyi iso joukko lemmikkejä omistajineen. Myös Alvar asettui odottamaan vuoroaan turvallisesti Kouluttajan sylissä. Ranskanbulldoggi Alvar on siunattu.

Eteläesplanadin kävijä

Muiden juhlistaessa Itsenäisyyspäivää kotikulmilla oli tällä välin Alvar reippailemassa Eteläesplanadilla ja Ullanlinnassa. Kaduilla oli autiota poliiseja lukuunottamatta, joita tuli ja meni autoilla ja jalkaisin.

Matkan yhtenä kohokohtana oli vierailu pienessä koirapuistossa, joka on vuosia sitten käynyt tutuksi Omistajalle. Puistoilu urospuolisen "Elisabeth T:n" kanssa sujui sulassa sovussa - kumpikin tallusteli omia polkujaan eri puolilla aitausta. Pitkä, joskin antoisa matka uuvutti nuorenmiehen siinä määrin, että kotosalla Alvar heittäytyi matolle reporankana. Itsenäisyyspäivän vietto on rankkaa puuhaa.

Lunta lisää!

Itävällan lumisia rinteitä rakastava Alvar on ollut kuin kotonaan Helsingin keskustan lumikaaoksen keskellä. Lunta on tupruttanut viime päivinä sen verran paljon, että aura-autot eivät ole pysyneet mukana tahdissa. Puhtaassa puuterilumessa tarpominen on Alvarin mieleen - jalkakäytävät ja kapeat kaupungin kadut ovat peittyneet lumipöperöön ja kinoksiin. Ja jotta nuoren miehen ulkoilut eivät menisi ihan lällärimeiningiksi, kävivät Kouluttaja ja Alvar Hakaniemessä tämän talven ensimmäisellä jääkävelyllä. Lunta lisää - tuumailee Alvar!

Perjantai

Se on perjantai. Odotettavissa Omistajan ja Kouluttajan jakamatonta huomioita, juustoja, omenoita, lihapullia ja ulkoilua. Kuningas Alvarin valtakunnassa kaikki hyvin.

Pohjoisrannan jääpuikot

Kuten moni tietää, joutuu Alvar valokuvattavaksi tämän tästä paikasta ja ajasta riippumatta. Pakollinen poseeraus luonnistuu kuin ammattilaiselta, mutta miten kävikään tällä kertaa...


"Ota nyt nopeasti ne kuvat, täällä on muuten aika kylmä. Onko tämä hyvä ilme? Jess. Hyvä siitä tuli."


"Nyt jäätyy varpaat. Kouluttaja - äkkiä tänne apuun."


"Nyt juostaan kotiin. Lampaantalja ja lämpöpatteri odottavat. Omistaja voi tulla kameroineen perässä."