Pala metsää kaupungissa

Kiintymys ja intohimo isokokoisiin keppeihin, oksiin tai klapeihin on ainakin Alvarin lähipiirin tiedossa. Ulkona hujahtaa tunteja, kun vahvaleukainen bulldoggi riipii kaarnaa koivuklapista tai piirtelee kuvia hiekkakentälle. Mitä tehdä kun intohimoinen alan harrastaja ei asukaan metsässä, vaan kivenheiton päässä kauppatorilta? No kantaa tietysti omat koivuklapit mukanaan kaupunkiin ja puistoon. Omistajan mielestä kyseisessä asiassa vaakakupissa painaa myös puhtaus - oma klapi on vain itsensä kuolaama ja pureksima. Ekologisesta arvosta nyt puhumattakaan - raivausjäte on käsittelemätöntä ja maatuvaa tavaraa, kuin käpylehmät lasten leikeissä 50-luvulla.

On siinä turisteilla ihmettelemistä, kun keskellä Suomen pääkaupunkia voi törmätä koivuklapia kanniskelevaan Ranskanbulldoggiin.


Kuva. Kotieteisestä nurmikolle kannettu - ilman lepotaukoja.