lauantai, 29. toukokuuta 2010

Aatamin jalanjäljillä

Tästä se kaikki lähti. Menneellä viikolla Alvar on istunut tiiviisti hedelmäkulhon vieressä. Aivan ensimmäiseksi ei tullut mieleen, että istuskelu tarkoitti pyytämistä. Kunnes pyytäminen muuttui vaatimiseksi. Alvar piti leukaa hedelmkulhon reunalla ja jupisi hiljaa - yksi omena kiitos! Kouluttajalle viesti meni perille välittömästi, ja niin Alvarille tarjottiin punaposkinen Red Delicious. Hedelmät ja marjat eivät toki ole uusi tuttavuus ruokavaliossa sillä muun muassa mandariini, vesimelooni, banaani, mustikka sekä monet muut ovat käyneet tutuiksi, mutta toki vain pienenä maistiaisena.

Ihan ensimmäiseksi omenan kanssa piti hieman leikkiä, maata selällään sen päällä ja rähistä sille. Vasta rituaalin jälkeen omena kelpasi syötäväksi. Herkku hävisi siemenkotaa myöden. Sen verran vielä - herkkuttelu ei aiheuttanut mahapuruja.

0 kommenttia: