Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, aamuyön tunteina pimeydestä alkoi kuulua huonovointisen bulldogin oksentelua. Nopeus on kyseisessä tilanteessa valttia, sillä uninen oksenteleva nuori mies ei paikkaa katso kun olo on huono. Onneksi Kouluttaja on jo mestari harpomaan pimeässä ja ohjailemaan ykäpykä Alvaria kauaksi matoista. Huonovointisuutta kesti tovin jos toisenkin, mutta aamuun mennessä olo oli palannut normaaliksi.
Niin ja mistä sitten moinen oksentelu mahtoi johtuakaan? Sunnuntain reissu Sipooseen ja lahon puunrungon tehokas silppuaminen olivat tehneet tehtävänsä - Bulldogin rautamaha ei kestä sentään ihan kaikkea. Sahanpuru on ainakin liikaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Alvarille terveiset ja varoitusta ettei liiaksi ahmi meheviä lumen alta paljastuneita puun palasia. Haisevat hyvälle ja ovat sopivan kovia sekä pehmeitä. Kokemuksella, että monena yönä aikasempien koirien kanssa herännyt samaan vaivaan. Oli öitä, jolloin ei herännyt ja aina se pakanan tikkunesteläjä oli matolla, No, ne on niitä juttuja. Toisaalta on tärkeää nauttia keväästä ja kesän tulosta monipuolisesti. Terv. "helmi"
Onneksi itse jyrsittyä sahanpurua joutuu harvemmin vatsaan saakka - Alvar on mestari sylkemään purua suusta. Halot, kepit ja lahonneet puunrungot saavat kyytiä kun reipas bulldoggi osuu paikalle.
Tänään käytiin rannalla. Rantaleijona oli elementissään!
Lähetä kommentti